Lukijalta: Valtionosuuksien tasausjärjestelmä on pitänyt maan asuttuna

Anjalankosken entinen kaupunginjohtaja Eero Mattila kirjoittaa (KS 7.11.) kuuden kunnan kuntaliitoksen 2009 olleen perustellun. Asiasta on kuitenkin harvinaisen moni hänen kanssaan eri mieltä. Monen muun tavoin hänellä on varma mielikuva siitä, että vain kaikki valtionosuuksien tasausta maksavat kunnat olivat elinkelpoisia, muut ”köyhät kunnat” tulivat toimeen vain tasauspotin tuomien valtionosuuseurojen avulla.

Mielestäni valtionosuuksien tasausjärjestelmä on nerokkaasti rakennettu ja taannut osaltaan koko maan säilymisen asuttuna. Kuntaliitoksen aikoihin tasausjärjestelmästä kompensoitiin satojen kuntien taloutta. Kouvola, Kuusankoski ja Anjalankoski olivat maksajia, muut seudun kunnat saajia. Tasausjärjestelmä toimii parin vuoden viiveellä ja jo muutaman vuoden päästä kuntaliitoksen toteuttamisesta tilanne olisi ollut toisenlainen, koska taloustilanne ainakin Kuusankoskella ja Anjalankoskella olisi romahtanut ilman kuntaliitosta. Valkealasta olisi todennäköisesti tullut uusi maksaja.

Kuntaliitoksen suurin voittaja on Kouvola.

Tällä hetkellä, vuoden 2016 tilastojen mukaan, uusi Kouvola saa järjestelmän ansiosta 16, 4 miljoonaa euroa, lähes 200 euroa per asukas. Koko maassa maksajia on alle 30 kuntaa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Uudellamaalla. Kymenlaaksossa maksajia ei ole yhtäkään.

Jos jokaisen maan kunnan pitäisi tulla toimeen ilman apuja, maa olisi miltei ”autio ja tyhjä”, kuten Raamattu sanoo.

Kuntaliitoksen suurin voittaja on Kouvola. Jokaisen vähänkään asioita seuraavan piti käsittää se jo ennen kuntaliitosta. Se, että liitos tehtiin kombinaatiofuusiona, lakkauttamalla kaikki kunnat ja perustamalla yksi uusi, antaa Kouvolalle teoreettisen synninpäästön. Tulevaisuudessa lähes kaikki oleellinen imuroidaan Kouvolaan, ehkä Kuusankoskikin lähisijaintinsa ansiosta saa muutamia rippeitä.

Poliittinen päätöksenteko takkuilee vielä ainakin yhden sukupolven ajan, vahva oikeisto ja vahva vasemmisto käyvät vielä pitkään entiseen malliin sotaa keskenään.

Veikko Kärkkäinen, Vekaranjärvi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet