Lukijalta: Työntekijät taistelevat Poksin päivystyksessä työvuorojen lävitse viimeisillä voimillaan

Vuoden 2018 alusta Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksestä tuli perusterveydenhuollon päivystys ja toiminta siirtyi Carealle. Työnantaja uskoi, että potilasmäärä pienenee ja potilaita hoitamaan riittää huomattavasti pienempi hoitajien määrä. Osa hoitajista siirrettiin Kotkaan töihin ja osa hoitajista alkoi pyörittää entisen valvonnan tiloihin perustettua erillistä päivystysosastoa.

Jo tammikuussa totuus valkeni, kun potilaat eivät vähentyneet ja he olivat entistäkin hoidettavampia! Laitoin sähköpostia työnantajalle ilmaisten erittäin suurta huolta niin työ- kuin potilasturvallisuudesta. Viestiä huolesta työyksikkö on vienyt työnantajalle koko vuoden ajan.

Ilman loistavaa työyksikköä tätä taistelua ei jaksaisi käydä.

Työvuorosuunnittelussa näkyy vuoden jatkuva henkilöstövaje. Entistä hoidettavammat potilaat, suurena pysynyt potilasmäärä ja riittämätön hoitajaresursointi ovat ajaneet työntekijät uupumuksen partaalle. Päivystys vaan pyörii, oli vajetta tai ei, jaksettiin tai ei!

Henkilökunnan huoli on todellinen. Jokainen vuoro on jaksamisen äärirajoilla menemistä. Työntekijät taistelevat työvuorojen lävitse viimeisillä voimillaan. Ilman loistavaa työyksikköä tätä taistelua ei jaksaisi käydä.

Työntekijän pitää tuoda epäkohdat työnantajan tietoon, ja työnantajan tehtävä on tehdä kaikkensa tilanteen korjaamiseksi. Meidän kohdallamme työnantajan toimet ovat riittämättömiä. Eikö työnantaja kuule vai eikö se ymmärrä viestiä? Vai eikö jakseta välittää ja kantaa vastuuta?

Ylitöitä henkilökunnalle on kertynyt paljon. Arkea on se, että jatkuvasti pyydetään tulemaan työvuoroon myös vapaalta. Vaikka ylityöt ovat vapaaehtoisia, niitä tehdään, kun ei haluta jättää työkaveria pulaan eikä vaarantaa potilasturvallisuutta. Joustaminen tapahtuu oman jaksamisenkin uhalla.

Suuri kuormittava tekijä on ollut myös Kymsoteen valmistautuminen ja potilastieto-ohjelma Life Caren käyttöönotto. Haasteelliseksi sen tekee se, kun kaikkia hoitajia ei ole koulutettu sitä käyttämään. Ihme olisi, jos tilanne ei aiheuttaisi erittäin suurta huolta!

Vastaavaa uutisointia jaksamisesta ja venymisestä olemme saaneet lukea lehdistä koskien milloin mitäkin päivystystä. Työntekijät ovat saaneet tarpeekseen.

Meidän kestämättömästä tilanteestamme johtuen minä tein joulukuussa kantelun AVI:in. Huoli potilas- ja työturvallisuudesta on erittäin suuri. Toivon, että kantelu tuottaa tulosta ja AVI:lta tulisi painavia kehotuksia työnantajalle asioiden korjaamiseksi. Toivon, että tähän myös työnantaja reagoi, kun hoitajien huoli tuntuu kaikuvan kuuroille korville.

Ihmettelen suuresti, miksi asiat pitää tehdä aina vaikeamman kautta!

Paula Werning, sairaanhoitaja, Poksin päivystys, luottamusmies, Tehy

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet