Lukijalta: Taide ja kulttuuri ovat kansalaisen perusoikeuksia – Kunnilla on lakisääteinen vastuu järjestää kulttuuritoimintaa

Taide ja kulttuuri tulee lain velvoittamalla tavalla tunnustaa Kouvolassa jokaisen ihmisen, myös taiteen ammattilaisen oikeudeksi.

On ymmärtämätöntä puhua ja kirjoittaa taide- ja kulttuurilaitoksista tarpeettomina tai eliittiväen kohtaamispaikkoina. Taide- ja kulttuurilaitosten merkityksellistä järjestelmää ei tule lähteä purkamaan. Taiteilijan työttömyys koskettaa paitsi taitelijan perhettä, myös koko joukkoa eri ammattinimikkeellä toimivia työntekijöitä. Ammattimaista orkesteri- ja teatteritoimintaa ei voida järjestää ilman yhteiskunnan tukea. Ihmisten hyvinvointi heikkenee, jos kulttuuripalveluja vähennetään.

Kaikilla kunnilla on lakisääteinen vastuu järjestää kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoiminta on kunnan peruspalvelu (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019). Kansalaisen kulttuurisia perusoikeuksia ovat oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Nämä oikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa, YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja monissa Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa turvataan kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua taiteeseen ja kulttuuriin riippumatta asuinpaikasta, terveydentilasta, iästä, sukupuolesta, varallisuudesta tms.

Nämä oikeudet on turvattu lailla, koska taide ja kulttuuri ovat osa ihmisyyttä ja elämän sisältöä. Taide tuo näkymättömän näkyväksi, kuultavaksi ja monin tavoin aistittavaksi. On jokseenkin traagista, että kulttuurisia oikeuksia joudutaan tilikaudesta toiseen puolustamaan ja perustelemaan.

Kulttuuripalveluiden käyttö ja kulttuurinen harrastustoiminta ovat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan ja elämänlaatuun sekä vähentyneeseen ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Tutkimuksista käy ilmi, että ihminen, joka harrastaa tavalla tai toisella taidetta yli sata tuntia vuodessa, voi psyykkisesti paremmin kuin ne, joilla ei ollut taidekokemuksia tai niitä oli alle sata tuntia vuodessa. Erityisesti miehillä osallistumisella kulttuuriin oli vahva vaikutus terveyteen. Annos-vastesuhde on myös osoitettavissa: mitä enemmän osallistumista ja erilaisia kulttuuriaktiviteetteja ihmisellä on, sitä paremmat tulokset terveysindikaattoreissa. Kulttuuriosallistumisella on yhteys sosioekonomiseen asemaan, mutta koetun terveyden ja tyytyväisyyden paraneminen ja vähäinen masentuneisuus eivät koetun taiteen määrään liittyvissä tutkimuksissa riippuneet tästä. Toisin sanoen, taiteen hyvinvointia lisäävät vaikutukset koskevat kaikkia, varallisuudesta riippumatta (Houni, Turpeinen, Vuolasto tulossa 2020).

Valtionhallinnossa kulttuurin vaikutukset on huomioitu. Esimerkiksi. opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on rahoittanut Kymenlaaksossa toimivaa Xamkin kehittämistehtävää Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen, joka rakentaa kulttuurihyvinvoinnin yhteistyömallia muun muassa sosiaali- ja terveyssektorin kanssa.

OKM:n selvityksen (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:23) mukaan kulttuurin toimiala on yksi eniten koronapandemiasta kärsineistä aloista. Kulttuuritoiminnan pysähtyminen vaikutti merkittävästi ikäihmisiin, joihin kohdistui koronapandemian takia muitakin rajoituksia.

Taiteen taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Koronakriisin puhjettua kulttuurialojen laskettu korttimaksujen volyymimuutos oli melkein -100 prosenttia (Nordea 29.5. / HS). Seuraavaksi eniten menettivät hotellit, taksit, julkinen liikenne ja ravintolat: -70–90 prosenttia. Kulttuurialojen korttimaksut viittaavat melko suoraan lipunmyynnin romahtamiseen taide- ja kulttuuritilaisuuksien peruuntumisen vuoksi. Aikaisempien tutkimuksien mukaan taide- ja kulttuurilaitoksien toiminnasta hyötyvät alueen yritykset, kuten hotellit, taksit ja ravintolat, joiden talous nyt myös romahti.

Taiteen edistämiskeskuksen korona-avustuksen haussa tuli esiin, että ammattimainen taide- ja kulttuuritoiminta työllistää esiintyvien taiteilijoiden lisäksi runsaasti muiden alojen ammattilaisia, esimerkiksi kiinteistönhoitajia, autokuskeja, valaistus- ja äänihenkilöitä, roudareita, lipunmyyjiä, tiskijukkia, kampaajia, maskeeraajia, kuvaajia, pukusuunnittelijoita, hallintohenkilöitä. Euro kulttuuritoimintaan tuottaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Johanna Vuolasto, erityisasiantuntija, FT, Kulttuurihyvinvoinnin palvelut, Taiteen edistämiskeskus

Uusimmat uutiset

Kommentoidut