Lukijalta: MISET-menetelmä parantaisi teollisuuden puunsaantia

Maassamme on käyty viime aikoina keskustelua metsiemme hakkuutavoista ja hakkuiden vaikutuksesta metsiin sitoutuneen hiilen määrään.Vaihtoehtoisessa MISET-hakkuumenetelmässä aukkohakkuut saadaan järkevästi korvattua toisella hakkuutavalla.

Kyseisessä menetelmässä hakkuukoneen hakkuuajoura siirretään aina edellisen ajouran viereen. Jos ajoura siirretään toistuvasti koneen ajosuunnassa sen oikealle puolelle, niin muutaman hakkuukerran jälkeen on metsässä tapahtunut seuraavanlainen muutos. Metsää kaadettaessa hakkuukoneen vasemmalla puolella on ensiharvennusmetsää, koneen kohdalla on järeää tukkipuuta ja oikealla puolella harvennettavaa kasvatusmetsää.

Useampaa puulajia sisältävä metsä on vähemmän altis myös metsätuholaisille.

Menetelmää voivat hyödyntää metsänomistajat, jotka eivät halua metsiinsä avohakkuita. Jos valtion metsissä kielletään avohakkuut, niin tällä menetelmällä avohakkuut voidaan helposti korvata.

Useimmissa tapauksissa metsä uusiutuu ajouran kohdalla luonnon siementämänä, koska metsäkoneiden rikkoma maa taimettuu itsestään. Luonnon siementämissä taimikoissa on yleensä useampia puulajeja, jolloin metsän monimuotoisuus säilyy. Useampaa puulajia sisältävä metsä on vähemmän altis myös metsätuholaisille.

Metsän hiilinieluakin on tällä järjestelmällä helppo säädellä hakkuiden ajoituksilla. Siihen vaikuttavat ratkaisevasti metsämaan maapohja ja ajouran leveys. Lisäksi metsässä olevan puuston ikä vaikuttaa menetelmän aloitusajankohtaan. MISET-menetelmä sopii periaatteessa kaikenlaisille maastopohjille.

Luontaista uudistusta voidaan ajourien kohdalla tukea myös istutuksilla, varsinkin silloin, kun kyseiseen metsikköön joudutaan vaihtamaan puulajia. Taimikon raivausta joudutaan kyllä tässäkin menetelmässä vielä tekemään ainakin rehevillä maapohjilla.

Järjestelmän etuna on myös se, että ensiharvennuksista saadaan taloudellisesti kannattavampia, koska ne tehdään samalla hakkuukerralla järeämmän metsän kanssa.

Luultavasti MISET-menetelmän avulla tarvittavien väliin jäävien harvennusten määrä vähenisi ja teollisuuden puunsaanti helpottuisi.

Seppo Mikkola, Kouvola

Luetuimmat

Kommentoidut