Lukijalta: Koulujen seinien on oltava erityisen tärkeitä, koska niihin päätettiin panostaa, kirjoittaa kouvolalainen opettaja — ”Mitä seinien sisällä tapahtuu, on ilmeisesti sivuseikka”

Viime viikkoina olemme kokeneet monta episodia, jotka kulminoituivat Kouvolan valtuuston maratoniin. Voidaan todeta matkan olleen määränpäätä, jollei tärkeämpi, niin ainakin vaikeampi.

Valittu linja piti. Nyt käsissämme on viittä vaille kriisikunta, jonka maksajiksi joutuvat kuntamme työntekijät, sekä heidän kauttaan kuntalaiset veronmaksajina. En lähde tässä kohtalon lukuja avaamaan: jokainen tietää, että puhutaan kymmenistä miljoonista euroista vuositasolla.

Yhteinen liekki näyttää roihuavan vain, jos päästään nokittelemaan alueiden kesken. Peli ei ole nollasummaa eikä tässä voita kukaan.

Isoin vääntö syntyi lopulta seinistä, niiden määrästä, sijainnista, laadusta ja perinteistä. Soutamista ja huopaamista eri alueiden nokitellessa toista. Näin seitsemän vuotta sitten junantuomalle kouvolalaiselle tämä näyttää todella surulliselta.

Yhteinen liekki näyttää roihuavan vain, jos päästään nokittelemaan alueiden kesken. Peli ei ole nollasummaa eikä tässä voita kukaan. Nyt on kuitenkin selvää, että kuntatyöntekijät häviävät eniten.

Ruuvi kiristyy entisestään, sillä päätimme panostaa seiniin. Seiniähän ei voi lomauttaa, eikä niiltä voi leikata tuntikehystä. Ne eivät tarvitse oppikirjoja, sähköisiä oppimismateriaaleja, erityistä tukea tai opetusta.

Seinien on siis oltava erityisen tärkeitä. Mitä seinien sisällä, kouluhenkilökunnan toimesta tapahtuu, on ilmeisesti sivuseikka. Muutoin tätä ei voi tulkita.

Pakkoloma on asia, johon on syytä suhtautua vakavasti. Se tarkoittaa työnteon lopetusta, sillä palkanmaksukin katkeaa. Silloin on tehty tietoinen valinta. Voin kertoa, jo yhden lomautuksen Kouvolassa läpikäyneenä, että kukaan ei voita seiniä lukuun ottamatta. Tämä on tietoinen valinta.

Mikä siis tekee seinistä koulun?

Tuttu henkilökunta, ihmiset, kodit ja lapset. Oppilaat, opettajat, ohjaajat ja siistijät. Monialaiset tukihenkilöt, isovanhemmat ja kaverit. Kaikilta heiltä päätimme viedä. Seiniin ei saa koskea.

Antti Alanen, luokanopettaja, Kouvola

Luetuimmat

Kommentoidut