Pääkirjoitus: Etätyö vaatii oppimista ja sopeutumista

Miljoonat työntekijät Suomessa ja maailmalla ovat joutuneet pakosta opettelemaan etätöiden tekemistä. Korona on hajottanut kaiken paikkaan sitomattoman työn tekemisen ennen näkemättömällä voimalla ja nopeudella.

Suomalaiset yliopistot tekivät kyselyn etätöiden sujumisesta. Siihen vastasi noin 5500 työntekijää. Palaute oli rohkaisevaa. Tehokkuus on jopa kasvanut, kun töihin on voinut keskittyä keskeytyksettä.

Sen sijaan etääntyminen työkavereista rassasi kolmea neljästä vastaajasta. Vaikka työkaveri saattaa välillä keskeyttääkin työnteon, on työyhteisöllä ja läsnäololla vastaajien mielestä voimakas myönteinen vaikutus.

Tartuntariskien minimoimiseksi monella työpaikalla tehdään nyt töitä lähes täysin etänä. Työkaverien kaipuu on synnyttänyt luovia ratkaisuja kuten virtuaalisia kahvipalavereja. Ihminen sopeutuu ja löytää uusia tapoja ratkaista ongelmia.

Mikä sitten voisi olla optimaalinen tekemisen malli niissä töissä, joissa välttämätöntä sidosta tekemisen paikkaan ei ole? Tulevaisuuden asiantuntijatyöt lienevät nykyistä yleisemmin sekoitus läsnäoloa ja etätekemistä.

Kuten kyselykin osoittaa, suhtautumisessa etätekemiseen on eroja. Kun joku on tehokas ja hyvinvoiva etätöissä, sitä kannattaa painottaa. Toisaalta työyhteisössä viihtyvät ja siellä aikaansaavat kannattaa pitää työpaikalla. Etätöiden sujumiseen vaikuttavat luonnollisesti myös elämäntilanteet. Kouluikäisten lasten vanhemmat ovat joutuneet koville tasapainotellessaan lasten etäopiskelun ja omien etätöiden keskellä.

Työn vapautuminen fyysisestä paikasta on iso muutosvoima tulevaisuudessa. Se avaa uudenlaisia mahdollisuuksia eri seutukuntien kehittymiseen. Pääkaupunkiseudulle vienyt muuttoliike voi vähintäänkin hidastua, jos työtä on mahdollista tehdä halvempien elinkustannusten seuduilla. Tätä puoltaa sekin, että työnantajat voivat etätöiden avulla tinkiä tilakuluistaan.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset