Pääkirjoitus: Korona riehuu idässä ja lännessä

Kun Suomessa iloitaan vähenevistä koronatartunnoista ja -kuolemista, on tilanne länsi- ja itänaapurissa huomattavasti synkempi. Ruotsissa koronakuolleisuus nousi viikko sitten korkeammaksi kuin missään muussa maassa. Vaikka tilastoinnissa lienee maakohtaisia eroja, voi Ruotsin tilannetta luonnehtia poikkeuksellisen huonoksi.

Venäjän tilastoihin voi suhtautua varauksellisesti. Virallisten tietojen mukaan koronatartunta on todettu noin 350 000 venäläisellä. Kuolleita Venäjällä on tilastoitu noin 3 500. Käytännössä kuolleita on prosentti sairastuneista. Ruotsissa tuo vastaava kuolleisuussuhdetta kuvaava luku on tyrmäävä kymmenen prosenttia.

Helsingin Sanomat uutisoi hätkähdyttävästä tilanteesta pietarilaisessa internaatissa. Lähes puolet tuhatpaikkaisen psykoneurologisen hoitolaitoksen asukkaista oli sairastunut. Internaatissa asuu kehitysvammaisia ja kehityshäiriöisiä ihmisiä. 50 neliön huoneessa saattaa asua 17 potilasta. Ei ihme, että virus leviää.

Pietarin internaatin tilanne kuvastaa Venäjän ongelmaa taudin taltuttamisessa. Venäjällä terveydenhoito ja sosiaalihuolto ovat sen verran heppoisia, että taudin leviämisen ehkäiseminen ja tartuntaketjujen jäljittäminen lienee lähes mahdotonta.

Ruotsi on noudattanut hyvin poikkeavaa koronastrategiaa välttämällä kaikin keinoin isoja rajoituksia. Siitä länsinaapuri maksaa kovaa hintaa. Kuvaavaa on, että Norja ja Tanska ennakoivat pitävänsä Ruotsin rajat kiinni pitkälle tulevaisuuteen.

Suomen kannalta rajanaapureiden tilanne on huolestuttava. Epidemia naapurimaissa heijastuu Suomeen vielä pitkään talouden kautta. Venäjä ja Ruotsi ovat matkailun kannalta olennaisia suuntia.

Kun tauti riehuu idässä ja lännessä melko rajuna, kannattaa Suomessa varautua siihen, että rajoilla on hiljaista vielä pitkään.

Luetuimmat