Pääkirjoitus: Tähän mennessä on sujunut melko sopuisasti, mutta kouluverkkopäätös on valtuuston koetinkivi

Kouvolan kaupunginvaltuusto aloitti työnsä noin vuosi sitten muuttuneena. Kevään 2017 vaaleissa valtuusto koki nuorennusleikkauksen: 59 valtuutetusta peräti 26 oli uusia. Samaan aikaan myös kaupunginjohtaja vaihtui, kun Marita Toikka aloitti tehtävässään.

Eväät aiemmin riitaisan päätöksenteon muuttamiseksi olivat siis olemassa.

Ensimmäisen vuoden jälkeen valtuutetut kiittävät toimintakulttuuria (KS 8.6.2018). Heidän mukaansa asioista pystytään keskustelemaan hyvässä hengessä, vaikka aina ei olla samaa mieltä. Muutama valtuutettu nostaa esiin sen, kuinka helposti tunteet nousevat peliin ja voivat vaikeuttaa päätöksentekoa. Pääosin työskentely tuntuu sujuneen sopuisasti.

Pahiten valtuustoa on tähän mennessä jakanut kaupungin hallintosääntö. Siihen sisältyy luottamushenkilöiden palkkioiden korotus sekä mahdollisuus, että valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien voivat hoitaa tehtäviään osa-aikaisina. Hallintosääntöpäätöksen pitävyys ja laillisuus testataan Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

Pahin koetinkivi on kuitenkin edessä. Valtuuston pitäisi syksyllä päättää Kouvolan  perusopetuksen kouluverkosta. Koulujen määrän säilyttäminen nykyisenä ei liene vaihtoehto. Kouluja täytyy vähentää joko enemmän tai vähemmän. Syynä ovat oppilasmäärien pieneneminen ja  koulurakennusten huono kunto. Arvioiden mukaan kaikkien koulujen kunnostaminen maksaisi kymmenessä vuodessa sata miljoonaa euroa.

Koulukysymys jos mikä voi mennä tunteisiin. Toivottavasti poliitikot säilyttävät rakentavan keskustelukulttuurin myös tässä asiassa. Kouluverkosta päätettäessä pitää miettiä ennen kaikkea perusopetuksen kehittämistä, ei vain nykyisiä koulurakennuksia ja niiden sijaintia.