Pääkirjoitus: Maakuntien sote näyttää toteutuvan sittenkin — Hallinnosta ei saa rakentaa liian raskasta

Suomeen näyttää sittenkin tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jota aletaan valmistella 18 maakunnan mallilla. Näin käy, jos hallitusneuvotteluita vetävä Antti Rinne (sd.) saa neuvottelut maaliin ja hallituksen kasaan.

Hallitusneuvottelijat tiedottivat sote-linjauksista torstaina. Keskusta on saamassa läpi kynnyskysymyksensä, 18 maakuntaa. Vasemmistopuolueet puolestaan ovat korostaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon merkitystä. Nyt neuvotellusta mallista onkin odotetusti karsittu pois valinnanvapaus.

Erityisesti kokoomuksen ajama valinnanvapaus oli keskeinen osa edellisessä, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemassa sote-ratkaisussa. Se kuitenkin törmäsi perustuslaillisiin ongelmiin.

Kymenlaakso aloitti oman maakuntamallinsa rakentamisen etujoukoissa. Sipilän hallituksen lakimuutokset pakottivat Kouvolan mukaan. Erikoissairaanhoito siirtyi Kouvolan omista käsistä Carealla vuonna 2018. Careaa seurannut Kymsote on vastannut tämän vuoden alusta myös kouvolalaisten perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

Koska Kymenlaakso on jo maakunnallisessa sotessa, on hyvä, että uudistusta jatketaan osin vanhalta pohjalta.

Maakuntamallissa keskeinen kysymys on rahoitus. On mahdollista, että maakunnat saavat verotusoikeuden, mikä on aidon itsehallinnon yksi edellytys. Tällöin kuntavero pienenisi, mutta tilalle tulisi vähintään samansuuruinen maakuntavero. Kannattaa huomata, että esimerkiksi kouvolalainen maksaa jo nyt osan kuntaverostaan Kymsoteen, vero vain menee mutkan kautta — ensin Kouvolalle ja kaupungilta kuntayhtymälle.

Maakuntien hallintoa rakennettaessa tulee olla tarkkana, ettei uusi väliporras paisu liikaa. Samalla kuntaportaan hallintoa tulee laihduttaa. Veroeuroja pitää käyttää ensisijaisesti palvelujen tarjoamiseen, ei hallinnon pyörittämiseen.