Pääkirjoitus: Sikamessiaalle on paikkansa

Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) ja kahdeksan muuta kansanedustajaa jättivät keskiviikkona kirjallisen kysymyksen eduskunnassa taiteilija Harro Koskisen Sikamessias-teoksesta.
Niikko kysyy, onko suotavaa, että Jeesusta pilkkaavaa taideteosta ylläpidetään valtion varoista ja lainataan osin valtion rahoittamaan juhlanäyttelyyn.

Teos on esillä Kouvolassa taidemuseo Poikilossa suomalaisuuden historiaa käsittelevässä näyttelyssä.

Sikamessiaan piti kertoa Poikilossa 1970-luvun taidekohusta ja menneen ajan ilmapiiristä.

Aiemmin joukko kouvolalaisia vetosi aikuisväestön lautakuntaan, että teos on poistettava, koska se pilkkaa Jeesusta ja häpäisee juhlanäyttelyn. Tuolloin lautakunta totesi, että teos kuuluu Suomi 100 vuotta -näyttelyyn ja että taiteen tehtävänä on herättää keskustelua.

Keskustelua on myös käyty. Sikamessiasta on yleisönosastolla kuvattu viime aikoina niin näyttelyn sisäänheittotuotteeksi ja toritaiteeksi kuin erinomaiseksi keskustelunherättäjäksi ja ajatuksia herättäväksi teokseksi.

Eduskuntaan jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä vedotaan taiteilijan teoksestaan vuonna 1974 saaman jumalanpilkkatuomion lisäksi siihen, että nykypäivänä ollaan tarkkoja, ettei islamin pyhänä pitämiä asioita saa häpäistä.

Vielä noin puoli vuosisataa teoksen valmistumisen jälkeen siitä voidaan löytää uusi ajankohtainen näkökulma keskusteltavaksi. Tämäkin seikka puoltanee teoksen paikkaa näyttelyssä.

Ilmaisunvapautta tutkineen yliopistonlehtorin Heta Gyllingin mukaan taide saa loukata tunteita, eikä taiteen sensurointia voi oikeuttaa ihmisten tuntemuksilla.

Sikamessiaan piti kertoa Poikilossa 1970-luvun taidekohusta ja menneen ajan ilmapiiristä.

Syntynyt kohu osoittaa, että teos voidaan kirjoittaa osaksi myös 2010-luvun taidehistoriaa.

Krista Lihvonen-Hietakallio
krista.lihvonen-hietakallio@kouvolansanomat.fi

Luetuimmat

Kommentoidut