Pääkirjoitus: Taloussyöksy on koronan kovin jälkitauti

Perjantaina kuultiin pisimmälle viety ennuste siitä, miten Suomi selviää taloudellisesti koronasta. Professori Vesa Vihriälän johtaman talousasiantuntijoiden selvitysryhmän raportti on karu. Selviäminen ja toipuminen ovat pitkän ja kivuliaan tien takana.

Kun korona tautina on toistaiseksi osunut todennetusti noin promilleen suomalaisista, iskevät sen talousvaikutukset jokaiseen kansalaiseen. Suomi ei ole koronan jälkeen entisensä pitkään aikaan, ehkäpä ei koskaan.

Vihriälän johtamassa työryhmässä ovat kansantalouden parhaat asiantuntijat. Siksi raportilla on painoarvoa. Raportista voi lukea, että Suomi tarvitsee nopeita päätöksiä, joilla talousvaikeuksissa olevia yrityksiä pelastetaan. Sen jälkeen tarvitaan elvytystoimia, joilla vauhditetaan talouden kasvua. Kolmas vaihe on kivuliain. Pitää säästää, verottaa ja muuttaa ilmaispalveluja maksullisiksi, jotta julkinen talous pysyy tasapainossa, eikä velkaantuminen muutu hallitsemattomaksi.

Vaikka toimenpide-esitykset ovat massiivisia, on niillä myös kiire. Selvitysryhmä ehdottaa julkisen talouden sopeuttamisen alkavan vasta parin vuoden kuluttua. Sen valmistelu pitäisi kuitenkin käynnistää viipymättä.

Esimerkistä käy vaikkapa väsymiseen asti kaluttu sote-uudistus, johon korona pakottaa etsimään lopullista ratkaisua. Jo on aikakin, mutta olisihan tuon voinut tehdä jo ennen koronaa.

Koronan talousvaikutuksista puhuttaessa euromäärät ovat päätä huimaavia. Niiden ei pidä antaa lannistaa. Suomi ja suomalaiset toipuvat koronan vaikutuksista sitä paremmin, mitä nopeammin ja voimakkaammin talous saadaan käyntiin. On suuri ero maksaa työttömyyskorvauksia tai kerätä työntekijältä tuloveroja. Mahdollisimman korkean työllisyyden arvo on tulevina vuosina massiivinen.

Kriisi synnyttää myös paljon mahdollisuuksia. Jotkut työt häviävät, mutta uusia tulee tilalle. Nyt on luovuudelle ja innostukselle tilausta.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset