Pääkirjoitus: Toivottavasti yhden sillan mataluus ei rajaa Kimolan kanavan käyttäjäkuntaa

Kimolan kanavan rakennustyöt etenevät hyvää vauhtia. Ensi vuoden kesäksi kanavalle on luvassa risteilyjä, kun Heinolan Laivaosakeyhtiön alus kulkee Heinolasta Kimolaan. Tänä kesänä alus matkaa Vuolenkoskelle. Yksi erikoisuus risteilyihin liittyy: vuodenkaan kuluttua yhtiön aluksella ei pääse Voikkaalle saakka.

Kimolan kanavalle rakennetaan kaksi uutta siltaa, joiden alta mahtuu kulkemaan 4,8 metriä korkea alus. Kanavan ja Pyhäjärven välillä on kuitenkin vielä yksi silta, joka on matalampi. Sen kulkukorkeus on 3,7 metriä.

Tämä tarkoittaa, ettei Heinolan Laivaosakeyhtiön käytössä olevalla aluksella pääse Pyhäjärvelle ensi kesänä. Heinolasta tuleva alus kääntyy takaisin Kimolan kylältä. Kyseessä on tietysti vain yhden yhtiön yksi alus, mutta silti voi pohtia, onko reitin suunnittelutyö jäänyt kesken. Miksi korottaa kahta siltaa, kun kolmas jää matalammaksi? Vai onko tässä kohtaa säästetty ja jätetty tarpeellinen jatkoinvestointi myöhemmäksi?

Normaalit huviveneet 3,7-metrisen sillan alta toki mahtuvat mainiosti — oletettavasti ja toivottavasti myös Kouvolan kaupungin visioissa mainittu vesibussi. Yksittäisten venekuntien lisäksi koko reitin matkalle Kouvolasta Heinolaan kaivataan myös muuta liikennettä.

Voi kysyä, löytyykö kanavalle tarpeeksi kulkijoita, jotta mittavalle investoinnille saadaan katetta? Kanavan käyttöaika on rajallinen — samoin mahdollinen käyttäjäkunta. Toivottavasti yhden sillan mataluus ei rajaa käyttäjämäärää lisää.

Hyvä uutinen on se, että kanavan rakentamisbudjetin uskotaan pitävän. Rakennustöiden kustannusarvio on 20,8 miljoonaa euroa. Valtion osuus kokonaisuudesta on noin 14 miljoonaa, Kouvolan 4,8 miljoonaa, Heinolan 1,3 miljoonaa ja Iitin 830 000 euroa. Valmistuttuaan kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen. Valtio ei vastaa valmiin kanavan huollosta tai kunnossapidosta, vaan nämä kulut jäävät kuntakolmikon kontolle.