Pääkirjoitus: Yhdysvaltain presidentinvaalien loppusuora käynnistyi odotetun likaisesti – Trump ei sitoutunut vaalitulokseen, ja se rapauttaa kansalaisten uskoa demokratiaan

Yhdysvaltain presidentinvaalien loppusuora käynnistyi keskiviikon vastaisena yönä republikaanien ehdokkaan presidentti Donald Trumpin ja demokraattisen puolueen haastajan Joe Bidenin vaaliväittelyllä.

Trumpin vuonna 2016 alkanut presidenttikausi on ollut jatkuvaa kaaosta ja erilaisten kohujen värittämää aikaa. Se näkyi valitettavasti myös ehdokkaiden ensimmäisessä kohtaamisessa.

Tentti oli likainen puolin ja toisin. Trumpin ja Bidenin keskinäinen kunnioitus loisti poissaolollaan. Tämä välittyi korostetusti päällepuhumisena ja tylyinä kommentteina. Tentin vetäjä oli helisemässä.

Myös kunnioitus äänestäjiä kohtaan oli kateissa. Faktantarkistajien mukaan molemmat esittivät valheita faktoina, ja tässä kunnostautui erityisesti presidenttiytensä tyylille uskollisena Donald Trump.

Biden johtaa mielipidemittauksissa, mutta lopputulosta harva uskaltaa ennustaa. Vaalien voittaja ratkaistaan Yhdysvaltain vaalijärjestelmän mukaisesti osavaltioissa ja viimeksi Trumpin valinta muhi juuri yksittäisten osavaltioiden yllätysvoitoissa.

Yhdysvallat on jakautunut voimakkaasti kahden erilaisen ehdokkaan taakse. Molemmat ehdokkaat tarvitsevat peruskannattajiensa lisäksi edelleen liikkuvia ja kantaansa pohtivia äänestäjiä. Heille tentti kaikessa likaisuudessaan ei vastauksia tarjonnut. Se ehkä jopa karkotti äänestäjiä.

Jos joku odotti tentistä yhteiskunnallista analyysia tai Yhdysvaltojen asemointia sekä tavoitteita yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista maista myös tulevaisuudessa, hän joutui pettymään.

Kohtaamisen vaarallisin viesti tuli istuvalta presidentiltä Donald Trumpilta. Hän ei sitoutunut vaalitulokseen, mikäli ääntenlasku osoittaa voittoa Joe Bidenille. Trump on valmis syyttämään vaalivilppiä mahdollisesta tappiostaan ja taistelemaan asemastaan.

Jos näin käy, Yhdysvallat on Valko-Venäjän tiellä.

Yhdysvaltain demokratian kriisi ja kaaos tuntuvat vääjäämättä myös Euroopassa. Talouskriisi venyy. Samalla ääriliikehdintä voi kiihtyä ja uhata länsimaista demokratiakäsitystä.