Pääkirjoitus: Kouvolan kannattaisi satsata opiskelijoiden hankkimiseen, ei professuureihin

Kouvola käyttää korkeakouluyhteistyöhön vuosittain noin 880 000 euroa. Kouvola rahoittaa erilaisilla yhteistyösopimuksilla Lappeenrannan-Lahden teknillistä yliopistoa LUTia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua Xamkia, Aalto-yliopistoa ja Helsingin yliopistoa.

LUTilla on Kouvolassa pieni alueyksikkö ja Xamkilla kampus. Helsingin yliopiston sivutoimipisteen Kouvola menetti, kun Helsingin yliopiston kääntäjäkoulutus loppui täällä syksyllä 2009.

Vuonna 2013 Kouvola sitoutui rahoittamaan Aalto-yliopiston puurakentamisen professuuria 900 000 eurolla. Kyseessä oli viisivuotinen sopimus, joka astui voimaan vasta 2016. Alussa oli rekrytointiongelmia.

Tähän mennessä puuyhteistyön hedelmät eivät ole olleet ainakaan kovin näkyviä.

Professorin oli tiimeineen määrä työskennellä osa ajasta Kouvolassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Sopimuksen toivottiin hyödyttävän erityisesti tulossa olevia asuntomessuja. Tähän mennessä puuyhteistyön hedelmät eivät ole olleet ainakaan kovin näkyviä.

Kouvolan kannattaisi jatkossa painottaa korkeakouluyhteistyössä toimintaa, joka tuo opiskelijoita Kouvolaan. Nykyisin täältä lähdetään usein muualle opiskelemaan.

Esimerkiksi Lahdessa kehitys on ollut toisenlaista. Lahden ammattikorkeakoulu liittyi osaksi LUT-konsernia vuodenvaihteessa 2017—18. Tämän jälkeen Lahdessa suoritettavien maisteriohjelmien määrä on lisääntynyt ja kaupunkiin on tullut lisää yliopisto-opiskelijoita.

Julkisuudessa on ollut pohdintoja siitä, voisiko myös Xamkista tulla osa LUTia. Tämä saattaisi tuoda Xamk-kaupunkeihin lisää maisteriohjelmia. Omistajakuntien, erityisesti säästöpaineiden kanssa painivan Kouvolan, tulee punnita kaiken yhteistyön perusteet ja hyödyt tarkasti.

Luetuimmat

Kommentoidut