Pääkirjoitus: Eläkerahojen käyttö etukäteen arveluttaa

Eläke on monelle suomalaiselle asia, joka alkaa kiinnostaa vasta sitten, kun töiden loppuminen on lähellä. Silloin tällöin eläkkeet nousevat kuitenkin puheenaiheeksi.

Näin kävi pari viikkoa sitten, kun pääministeri Antti Rinne (sd.) puhui korotuksista pienituloisten naisten eläkkeisiin. Rinteen mielestä eläkerahastoista voitaisiin irrottaa 200—300 miljoonaa euroa pienten eläkkeiden korottamiseen.

Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että miesten keskimääräiset eläkkeet ovat esimerkiksi Kouvolassa merkittävästi naisten eläkkeitä suurempia. Kun kouvolalainen eläkeläismies sai viime vuonna kuukaudessa reilut 1 950 euroa, kouvolalainen eläkeläisnainen kuittasi vajaat 1 450 euroa.

Kouvolassa pidettiin tällä viikolla Eläketurvakeskuksen tilaisuus, jossa myös pääministerin eläkeavaus herätti kysymyksiä.

Eläketurvakeskuksen viestinnän asiantuntija Kimmo Kontio sanoo, että asiantuntijaelimenä keskus ei lähde ottamaan kantaa poliittisiin avauksiin. Kontio kuitenkin muistuttaa, että eläkekertymät on laskettu matemaattisesti hyvin tarkkaan aina tämän vuosisadan loppupuolelle asti.

Kontion mukaan yhtälö muuttuu äärimmäisen hankalaksi, jos ansiosidonnaisista etuuksista ruvetaan käyttämään rahoja etukäteen. Kun Suomessa on työssäkäyviä kohden koko ajan enemmän ei-työssäkäyviä, paineet tulevien vuosien eläkkeiden kartuttamiselle eivät ainakaan helpotu.

Tosiasia on silti se, että keskimääräisen 1 450 euron eläkkeen takana on suuri joukko huomattavasti pienempää eläkettä saavia. Keskiarvo jättää piiloon isot ja pienet.

Luetuimmat

Kommentoidut