Pääkirjoitus: Velkaantumiseen ei suhtauduta välinpitämättömästi

Suomalaiset ovat huolissaan valtion velkaantumisesta koronakriisin seurauksena. Kolme neljästä suomalaisesta ilmoitti olevansa paljon tai jonkin verran huolissaan, kun velka kasvaa tänä vuonna vähintään 19 miljardilla eurolla. Helsingin Sanomien kysely selvitti myös sitä, hyväksyvätkö suomalaiset velkaantumisen. Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti hyväksyvänsä tämän ehdoitta tai siksi, ettei muutakaan vaihtoehtoa ole.

Vastauksissa näkyy perinteinen ideologinen jakolinja. Vasemmistolaisia velkaantuminen huolettaa selvästi vähemmän kuin poliittisen kentän oikeaa laitaa.

Suomalaisten ymmärrystä lisävelkaantumiseen kasvattaa se, että lähes kaikki maailman valtiot ovat koronan takia ottamassa lisää lainaa. Suomen tilanne on perinteisesti ollut lainamarkkinoilla vahva. Velvoitteistaan huolehtivana maana Suomi saa lainaa halvemmalla kuin monet muut maat. Suomen valtion lainoilla on tällä hetkellä negatiivinen korko. Sen sijaan suhteellisesti selvästi Suomea velkaantuneempi Italia maksaa lainoistaan 1,5 prosentin korkoa.

Hesarin haastattelema, hallituksen asettaman talouspoliittisen strategiaryhmän puheenjohtaja Vesa Vihriälä patistelee päättäjiä suhtautumaan tulevaisuuteen vakavasti. Vihriälän mielestä Suomen velkaantuminen on koronan jälkeenkin hallinnassa, mutta uskottavia talouden tasapainottamissuunnitelmia ja -toimia tarvitaan.

Taloustilanteen peilaaminen verrokkimaihin antaa perspektiiviä. Suomen velkamäärä suhteessa bruttokansantuotteeseen noussee tämän vuoden aikana yli 70 prosenttiin. Italialla tuo luku on 150 prosenttia, mutta Ruotsilla ja Tanskalla alle 40 prosenttia. Ruotsin ja Tanskan koronakestävyys on siis merkittävästi paremmalla tasolla kuin Suomen.

Lisävelkaa tarvittiin julkisen talouden pökittämiseen ja myös yritysten auttamiseen akuutin kriisin yli. Mutta yhtä tärkeää on rakentaa uskottava takaisinmaksusuunnitelma. Se taas tarkoittaa sitä, että moni itsestäänselvä asia ja saavutettu etu häviää.