Pääkirjoitus: Lentorata ohjaa maan kehitystä lounaaseen

Vuosia esillä ollut vaihdoton junayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle eli niin sanottu lentorata on noussut jälleen näkyvästi keskusteluun. Helsingin ja Tampereen pormestarit Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly ehdottivat keskiviikkona yhdessä VR:n ja Finnairin toimitusjohtajien Pekka Vauramon ja Rolf Janssonin kanssa radan rakentamista.

Lentoradan tuomat edut pääkaupunkiseudulle ovat ilmeiset. Se avaisi 15 minuutin junayhteyden Helsingin keskustasta lentokentälle ja toisi lisää raidekapasiteettia Tampereen suuntaan, missä matkustajaliikenne on lisääntynyt 20 prosenttia parin viime vuoden aikana. Helsingissä se nähdään myös osana joskus ehkä rakennettavaa Tallinna-tunnelia, joka yhdistäisi Suomen raideliikenteen Keski-Eurooppaan.

Lentoradan ehdottajat mainostavat sillä olevan strategista merkitystä koko Suomen liikennejärjestelmän toimivuudelle ja vaikuttavan positiivisesti koko maan kasvuun. Yhteydet Helsinkiin ja lentoasemalle varmasti parantuvat, mikä tietysti on hyvä. Toinen asia kuitenkin on, hyödyttääkö se maakuntia siinä määrin kuin ehdottajat maalailevat. Nopeat ja hyvät juna- tai moottoritieyhteydet tuottavat kyllä kehitystä, mutta usein se painottuu yhteyksien päihin, ei matkan varrelle. Toki paljon on merkitystä myös sillä, miten radan varrella osataan yhteyttä hyödyntää – jos junat enää välillä pysähtelevät.

Pääkaupunkiseudun rooli koko Suomen veturina on kiistaton. Maakunnista katsottuna olisi silti toivottavaa, ettei kaikki kehitys ja väestö pakkautuisi Helsingin, Turun ja Tampereen  kolmioon. Lentoradan esittelypuheissa tämä alue korostuu yli muiden. Elämää on muuallakin.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.