Pääkirjoitus: Aika on rahaa koronassakin

Katri Kulmuni (kesk.) on valmis laittamaan koronatesteihin vaikka miljardi euroa. Harvoinpa valtiovarainministeriltä kuulee miljardilupauksia näin helposti.

Viikonvaihteen lehtihaastattelussa (HS 5.4.), Kulmuni sanoi, että koronatestejä pitää tehdä niin paljon kuin mahdollista. Asiantuntijoiden mukaan koko kansan testaaminen maksaa suunnilleen tuon miljardin.

Kun lukee Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin tiistaina kehysriihessä esittämiä madonlukuja koronan vaikutuksista talouteen, testaamiseen pistetty miljardi alkaa kuulostaa järkisijoitukselta.

Suomen Pankissa on laskettu kaksi skenaariota koronakriisin hinnasta. Jos nykyisenkaltaisia rajoitustoimia epidemian hidastamiseksi jatketaan syyskuun loppuun, koronan vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen (bkt) ovat tänä vuonna -13,2 prosenttia. Jos taas epidemia saadaan aisoihin nopeasti ja rajoituksia päästään purkamaan jo reilun kuukauden päästä, vaikutus on -5,3 prosenttia.

Kumpikin luku on karmea, mutta myös niiden ero on valtava.

Suomen bkt on vuodessa noin 240 miljardia euroa. 13,2 prosentin lasku tarkoittaisi noin 32 miljardin euron vähennystä Suomessa tehtävien tuotteiden ja palveluiden arvossa. Jos bkt:n lasku saadaan nopeilla tehokkailla toimilla laskettua ”vain” 5,3 prosenttiin, se tarkoittaa noin 19 miljardin euron pelastamista.

Käytännössä tuossa 19 miljardissa on kyse kymmenistä tuhansista työpaikoista ja tuhansista konkursseista. Jokaiselle työttömälle ja lomautetulle, jokaiselle konkurssiin joutuvalle yrittäjälle kyse on jonkinlaisesta henkilökohtaisesta kriisistä.

Suomen Pankin skenaariossa nopea tukahduttaminen hoidetaan lisäämällä tuntuvasti terveydenhuollon kapasiteettia taudin testaamiseen, tartuntaketjujen jäljittämiseen ja sairastuneiden eristämiseen. Keinojen oikeellisuudesta voidaan aina keskustella. Se lienee selvää, että taloudellisesti – ja inhimillisesti – suuretkin panostukset ovat järkeviä.

Kommentoidut