Pääkirjoitus: Kouvolalla on kova talouspähkinä

Viime vuoden lokakuussa Kouvolan kaupungin talouden ennakoitiin tilinpäätösennusteessa jäävän 14 miljoonaa euroa miinukselle vuonna 2018.

Tämän viikon torstaina kerrottiin julkisuuteen, että viime vuoden alijäämä kipuaa ennakkotietojen mukaan 26 miljoonaan euroon. Toisin sanoen miinusmerkin jälkeinen luku lähes tuplaantui neljässä kuukaudessa.

Tämän viikon torstaina kerrottiin julkisuuteen, että viime vuoden alijäämä kipuaa ennakkotietojen mukaan 26 miljoonaan euroon. Toisin sanoen miinusmerkin jälkeinen luku lähes tuplaantui kolmessa kuukaudessa.

Talouden heikkenemisen takana on kaksi perussyytä: Verotuloja kertyi 7,4 miljoonaa ennakoitua vähemmän ja ostopalveluihin kului euroja suunniteltua enemmän varsinkin sote-palveluissa.

Ennakoitavuus on kuntataloudessa olennainen asia. Jos ja kun tällaisia miljoonaluokan yllätyksiä paljastuu, on edessä pakon sanelemana kipeitä ja nopeita korjausliikkeitä.

Helpoin tapa korjata talouden tilaa olisi kuntaveron korotus. Yhden prosenttiyksikön korotus 20,75:stä 21,75:ään toisi kaupungin kassaan noin 13 miljoonaa euroa vuosittain.

Kouvolan kuntapoliitikot ovat viime aikoina suhtautuneet varsin nihkeästi veroprosentin korottamiseen. Vaikka veronkorotus on tietyllä tavalla helpompi keino paikata taloutta kuin esimerkiksi toiminnasta tai henkilöstöstä leikkaaminen, on veroilla ennen kaikkea imagovaikutus.

Kouvola ei ole tälläkään hetkellä helläkätisimpiä verottajia Suomen kuntien joukossa. Veroprosentin nostaminen korostaisi entisestään talouden heikkoa tilaa. Vuotavan haavan päälle liimattava verolaastari piilottaisi vaivan hetkellisesti, mutta ennen pitkää vain todennäköisesti pahentaisi tilannetta.

21,75 prosentin veroilla olisi Kouvolaan entistä vaikeampi houkutella uusia tulijoita.

Toki kaikkiin talouden oikomiskeinoihin liittyvät omat ongelmansa. Jos kunnan työntekijöitä vähennetään tai lomautetaan, näkyy se tavalla tai toisella kuntalaisten elämässä.

Luetuimmat

Kommentoidut