Pääkirjoitus: Läheisyys voi olla virusta vahvempaa

Hallitus alkaa purkaa koronaviruksen torppaamiseksi asettuja rajoituksia asteittain. Päätös on odotettu, ja samanlaisia toimia tehdään muuallakin maailmassa.

Rajoituksilla on saatu viruksen leviämistä kuriin, mutta ongelmattomia ne eivät ole. Talous kyntää, ihmisten henkistä kestävyyttä koetellaan ja huoli tulevasta painaa. Ihmisten sosiaalisen elämän dramaattinen muuttuminen jättää varmasti jälkensä.

Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä halusi lähettää hallitukselle napakat terveiset yli 70-vuotiaita koskevista rajoituksista. Maanantaina Ylen A-studiossa vieraillut Jylhä muistutti, että tuossa ikäryhmässä on hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Jylhä nosti kritiikin kärkeen tapaukset, joissa elämän loppuvaiheessa oleva vanhus ei voi hoitopaikassa kohdata läheisiään. Jylhän mukaan näissä tilanteissa pitäisi ajatella erityisesti vanhuksen elämänlaatua, ei niinkään elämän marginaalista pidentämistä.

Se oli hienosti sanottu. Hyvää tarkoittavat rajoitustoimet voivat olla joissakin tilanteissa inhimillisesti katsoen sietämättömiä. Jos vanhus asuu kotonaan, tuota tapaamisrajoitusta voi järkevästi lieventää. Tätä painotti myös pääministeri Sanna Marin (sd.). Mutta miten toimitaan palvelutaloissa ja muissa hoitopaikoissa? Miten mahdollistaa kohtaamiset huonoa omaatuntoa potevien omaisten ja läheisiään kaipaavan vanhuksen välillä?

Tilastot kertovat, että korona on hyvin vakava sairaus vanhemmille ihmisille. Siitä pitäisi kuitenkin puhua enemmän, miten paljon koronan varjolla voidaan jättää ikäihmisiä yksin.

Heille läheisten kohtaamiset ovat normaalitilanteessa viikon kohokohtia. Niinä hetkinä vanhukset tuntevat elämänsä tarkoituksen. Jos koronarajoitukset sulkevat nuo kohtaamiset kokonaan, voivat elämän viime metrit täyttyä tuskallisesta ikävästä. Sitä ikäihmiset eivät ansaitse.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset