Pääkirjoitus: Maatalouden arvo huomattiin

Kanasuikalehyllyt ovat välillä olleet tyhjiä, toisena päivänä juurekset lopussa. Tomaattimurskahyllyillä suosikkimerkkejä ei ole näkynyt viikkoon. Kun koronavirusepidemia on muuttanut perheiden ruokailutottumuksia rajustikin, markettien tarjonta ei aina ole pysynyt perässä.

Isommassa kuvassa ruokahuoltomme näyttää ainakin tässä vaiheessa olevan silti varsin vakaalla pohjalla. Ruokaa riittää, eikä hamstraamiseen ole tarvetta. Vaikka kriisi pitkittyisi, Suomen edellytykset selvitä siedettävin ongelmin ovat hyvät. Suomessa elintarvikehuolto perustuu suurelta osin kotimaiseen maatalouteen ja teollisuuteen. Peruselintarvikkeissa raaka-aineet tulevat yli 70-prosenttisesti Suomesta.

Huoltovarmuudesta puhuminen ei viime vuosina ole ollut erityisen muodikasta, mutta onneksi siitä on pidetty kiinni. Mukana on ollut koko ketju alkutuotannosta teollisuuteen ja kauppaan. The Economist -lehden joulukuussa julkaiseman vertailun mukaan Suomen ruokaturva oli maailman viidenneksi paras.

Viime viikkoina on voitu huomata myös maatalouden arvostuksen nopea nousu. Kriisioloissa vapaakauppa ja markkinatalous eivät enää kuulosta niin pomminvarmoilta patenttiratkaisuilta kuin on totuttu ajattelemaan.

Korona aiheuttaa toki vaikeuksia myös maataloudellemme. Juuri nyt akuutti ongelma on kausityövoiman saatavuus. Normaalioloissa Suomeen tulisi kevään ja kesän aikana tuhansia työntekijöitä lähinnä Ukrainasta ja muualta itäisestä Euroopasta. Nyt korona on sulkenut rajat. Tämä ongelma pitäisi pystyä ratkomaan jo pian, sillä esimerkiksi vihannes- ja kasvihuonetiloilla tarve on jo päällä.

Omat riskinsä aiheuttaa myös itse tauti. Jos suuri osa suomalaista sairastuu, se heijastuu heti ruoantuotantoon. Siat, naudat ja kanat tarvitsevat hoitajia joka päivä, eivätkä teurastamot tai ruokatehtaatkaan toimi ilman koulutettuja ammattilaisia.

Kommentoidut