Pääkirjoitus: Nälän torjuminen on maapallon kokoinen haaste

Nobel-komitea myönsi rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle. Valintaa arvioitiin tuoreeltaan yllätykselliseksi. Komitean päätökseen liittyy viesti koko maailmalle.

WFP:n merkitys on korostunut korona-aikana. Järjestön mukaan ruoka on paras rokote pandemiaa vastaan siihen asti, kunnes lääketieteellinen rokote valmistuu. Korona iskee kovalla voimalla ihmisiin, joiden oman elimistön puolustusjärjestelmä ei toimi kunnolla. Aliravittu ihminen on viruksen edessä heikko.

Nälänhädän torjunta on tärkeää myös siellä, missä ongelma tuntuu kaukaiselta. Ilman koronaakin länsimaiden pitää ottaa kehittyvien maiden nälänhätä nykyistä vakavammin.

Nälkä ja jano pistävät ihmiset liikkeelle. Tuoreessa muistissa on sodan alta lähteneiden ihmisten hätä, kun he pakenivat Syyriasta henkensä kaupalla Etelä-Eurooppaan. Yhtä lailla ihmisiä karkottaa synnyinseuduiltaan juomakelpoisen veden ja kelvollisen ruoan puute.

WFP:n kaltaisten pyyteettömien järjestöjen merkitys korostuu aikana, jona maailman mahtavimmat johtajat tuntuvat repivän yhteisöllisyyttä palasiksi. Nobel-komitea on luonnollisesti poliittisesti sitoutumaton järjestö, mutta valinnallaan se on halunnut viestiä, miksi yhteinen ponnistelu isojen ongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää.

Samoin akatemia tekee valinnallaan selväksi myös sen, että rauhankäsite on laaja eikä rauhattomuus tarkoita pelkästään sotaa.

Nobelin rauhanpalkinto muistuttaa myös suomalaisia siitä, että maailma ei ole oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen toivoikin, että palkinto saa hyvinvointivaltioissa asuvat ihmiset ajattelemaan miljoonia nälkäänäkeviä. Nälkä ei ole heidän valintansa.