Pääkirjoitus: Kymijoen pohjasedimenttejä ei pidä mennä sorkkimaan — Luvaton ruoppaus kuulostaa käsittämättömältä

Poliisi tutkii parhaillaan epäilyä törkeästä ympäristön turmelemisesta Kouvolassa. Kyse on tapauksesta, jossa Kymijoen pohjaa ruopattiin viime syksynä Keltissä Kuusankoskella. Ruopattu noin sadan kuution massa kasattiin rannalla sijaitsevalle tontille.

Kun Kaakkois-Suomen ELY-keskus tutki maamassan, siitä löytyi vaarallisia myrkkyjä: dioksiinia, furaania ja elohopeaa. Ruoppaukseen ei ollut lupaa, eikä siitä ollut tehty ilmoitusta viranomaiselle.

Kymijoen pohjan myrkyt ovat peräisin teollisuudesta. Kuusankoskella valmistettiin vuosina 1940—1984 Ky5-nimistä puun sinistymisenestoainetta. Sivutuotteena syntyi dioksiini- ja furaanipitoista jätettä, jota pääsi vuosien mittaan Kymijokeen isoja määriä. Suurin yksittäinen päästö tapahtui 1960 tehtaan tulipalon yhteydessä. Pahiten on saastunut Kuusankosken ja Keltin välinen osuus.

Nyt tutkittava ympäristörikos on muistutus siitä, ettei Kymijoen pohjaa pidä mennä sorkkimaan Kuusankosken alapuolisella jokialueella.

Vuosikymmenten aikana myrkyt ovat sitoutuneet joen pohjasedimentteihin. Pohjalietteessä myrkyt ovat suhteellisen vaarattomia: niitä liukenee virtaavaan veteen niin vähän, etteivät ne vaikuta joen ravintokiertoon. Mutta jos pohjaa pöyhitään, myrkyt lähtevät liikkeelle.

Pohjaa lukuun ottamatta Kymijoki on puhdistunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Samalla se on muuttunut likaviemäristä hienoksi virkistysalueeksi. Tätä hyvää kehitystä ei saa vaarantaa piittaamattomilla toimilla — kuten käsittämättömältä kuulostavalla luvattomalla ruoppauksella.

Onneksi kukaan ei ole enää vähään aikaan edes haaveillut Kymijoen kanavoinnista.

Luetuimmat

Kommentoidut