Pääkirjoitus: Neljännesvuosisata EU-kansanäänestyksestä—Jäsenyyden hyötyjä osataan arvostaa yhä enemmän

Suomalaiset äänestivät Euroopan unioniin liittymisestä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä tasan 25 vuotta sitten. Selvä enemmistö kansalaisista, 59,9 prosenttia, kannatti jäsenyyttä.

Jos äänestys pidettäisiin nyt, niin jaa-äänien osuus voisi olla vielä suurempi. Näin voi päätellä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n teettämästä kyselystä. Sen mukaan sekä EU:hun että rahaliitto EMUun liittyvät asenteet ovat nyt myönteisimmät koko jäsenyysaikana. Suhtautuminen unioniin on muutenkin aika vakaata. Sen hajoamista ei toivota, eikä eroamista aja mikään merkittävä poliittinen ryhmä. Brittien tuskailu brexitinsä kanssa on osoittanut, ettei eroaminen ole yksinkertaista.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat löytäneet unionin hyödyt niin kansallis- kuin yksilötasollakin. EU:n avaamista mahdollisuuksista eniten arvostetaan vapaata liikkuvuutta sekä lisääntynyttä vapautta asua, opiskella ja tehdä työtä toisessa EU-maassa. Tämän päivän nuorista itsestäänselvyyksiltä tuntuvat asiat olivat paljon harvinaisempia ennen EU-jäsenyyttä.

Valtiotasolla arvostetaan sitä, että EU-jäsenyys on vahvistanut Suomen kuulumista länsimaiden joukkoon, mitä kyseenalaistettiin vielä 1970- ja 1980-luvuilla. Unioni on samalla tuonut turvaa ja vakautta. Kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen korostaa turvallisuuden merkitystä.

Yhteisvaluuttaa euroakin pidetään tärkeänä, vaikka lamavuosina se on heikentänyt suomalaistuotteiden kilpailukykyä verrattuna pohjoismaisiin naapureihin.

Myönteisyydestä huolimatta kansallisesta itsemääräämisoikeudesta halutaan pitää kiinni varsinkin, kun se koskee hyvinvointipalveluja.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset