Pääkirjoitus: Kymsoten aloittaessa on aika muuttaa hämärä tulkinta kuntien äänivallasta

Vuodenvaihteessa aloittavan Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alkua varjostaa epäselvyys kuntien äänivallasta. Yhtymän perussopimuksen mukaan jokaisella Kouvolan kymmenellä yhtymäkokousedustajalla on 85 ääntä. Äänimäärä on sidottu kunkin kunnan asukaslukuun.

Yksinkertaisen tulkinnan mukaan Kouvolalla olisi 850 ääntä. Kymsotessa aiotaan kuitenkin jatkaa samaa käytäntöä kuin Careassa: valtuutettujen ääniä ei lasketa yhteen. Näin Kouvolalla olisi yhteensä 85 ääntä. Tämä puolestaan asettaisi eteläisen Kymenlaakson aina automaattiseen etulyöntiasemaan: etelän kunnilla olisi yhteensä 87 ääntä.

Jos perussopimusta tulkittaisiin niin kuin sopimukseen on kirjattu, äänivalta olisi Kouvolalla. Äänivaltaleikkuri tosin rajaisi Kouvolan äänivallan puoleen. Kiistatilanteissa puheenjohtajan ääni ratkaisisi. Isoihin päätöksiin, muun muassa palveluverkon muutoksiin, vaaditaan aina kahden kolmasosan enemmistö.

Uusi kuntayhtymä Kymsote aloittaa toimintansa vajaan parin viikon kuluttua. Uuden yhtymän aloitus on oivallinen aika sopia epäselvä tilanne — siis täsmentää, miten jo tehtyä Kymsoten perussopimusta tulkitaan. Eikä voi olla automaatio, että tulkinta on sama kuin Careassa vallinnut käytäntö, joka ei istu tavalliseen maalaisjärkeen.

Tätä ennen Kouvolan johtavien viranhaltijoiden ja poliitikkojen on sovittava Kouvolan linjasta ja annettava konserniohjeistus.

Esillä on ollut myös ajatus, ettei asialle voi tehdä mitään ennen maakuntavaaleja. Carean yhtymävaltuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg arvioi, että maakuntavaalit ratkaisevat jatkon. Näin tietenkin on, kun ajatellaan, että Kymsote on vain välivaihe ennen varsinaista maakuntauudistusta.

Mutta silti ei kannata jäädä odottelemaan. Mitä jos käy niin, ettei maakuntavaaleja tulekaan? Maakuntavaalien ajankohtaa on lykätty jo useaan kertaan, ja myös koko maakuntauudistuksen kohtalo on epävarma.