Pääkirjoitus: Energian siirtohintojen nousu pitää näkyä sähköverkkojen uusimisessa

Sähkön siirtohintojen nousu puhuttaa kuluttajia. Energian hinnan voi kilpailuttaa, ja usein kilpailutus kannattaa myös uusia säännöllisin väliajoin. Sähkönsiirrosta vastaa ja laskuttaa kuitenkin aina paikallinen verkkoyhtiö, joka omistaa sähkölinjat ja maakaapelit. Käytännössä kyse on paikallisesta monopolista.

Energiavirasto valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta. Se sallii verkkoyhtiöille tuottoja, jotta nämä selviäisivät kaapeloinnin kuluista. Taustalla on vuonna 2013 tehty sähkömarkkinalain muutos, jonka yhteydessä sähkökatkoille asetettiin enimmäispituus. Verkkoyhtiöt käytännössä velvoitettiin kaivamaan kaapeleita maahan.

Tämä on tietenkin sähkön toimitusvarmuuden vuoksi kannatettavaa, mutta kallista. Malli muuttuu ongelmalliseksi, jos yhtiö korottaa hintoja, mutta ei investoikaan samassa suhteessa uusiin verkkoihin. Voi myös kysyä, kuinka hyvin Energiavirasto on onnistunut valvonnassa. Malli, jossa joillakin kuluttajilla kuluu enemmän rahaa sähkön siirtoon kuin itse energiaan, ei tunnu reilulta.

Taloussanomat (IS 14.10.2020) vertaili verkkoyhtiöiden siirtohintojen eroja. Vertailu tehtiin Energiaviraston tilastojen perusteella vuoden 2019 marraskuun hinnoilla. Sekä Kymenlaakson Sähköverkko että KSS Verkko olivat hintahaitarin keskivaiheilla. Kumpikin oli korottanut siirtohintaa vertailuvuodesta 2016. Kymenlaakson Sähköverkolla korotus oli noin 20 prosenttia ja KSS Verkolla runsaat 16.

Onko Kouvolan seudulla sitten investoitu verkkoihin? Vastaus näyttäisi olevan kyllä. KSS Verkon liikevoitto on noussut viime vuosina, mutta se on myös investoinut tasaisesti noin 7 miljoonaa euroa vuosittain. Tänä vuonna investoinnit näyttäisivät nousevan selvästi. Myös Kymenlaakson Sähköverkko on rakentanut uusia verkkoja vuosittain.

Näin pitääkin olla: jos siirtohinnat nousevat, pitää sen näkyä rakentamisessa. Laskuja maksava kuluttaja pohtii silti, mikä on yhtiölle kohtuullinen tuotto tai riittävä investointimäärä. Pitäisi pystyä takaamaan, että jos investoinneissa tulee hiljaisempi vuosi, myös siirtohinnat laskisivat. Nykyinen valvontajaksoihin perustuva järjestelmä ei tätä näytä varmistavan.

Luetuimmat