Pääkirjoitus: Koronasta kova lasku nuorille sukupolville – Työelämän kynnyksellä olevia nuoria ei saa jättää sivuun työuralta

Suomen talous supistuu merkittävästi loppuvuoden aikana. Euroopan komissio arvion mukaan koronakriisin aiheuttama taloustaantuma voi nostaa Suomessakin työttömyysasteen yli kahdeksan prosentin. Suurimmat vaikutukset alkavat näkyä nyt toisella vuosineljänneksellä, sillä korona iski meille vasta maaliskuussa.

Talouden elpyminen riippuu koronaepidemian kehityksestä ja kuluttajien luottamuksesta, mutta myös talouden rakenteesta ja mahdollisuuksista vakauttaa yrityselämän toimintaa. Moni on vähentänyt rajusti kulutustaan. Investoinnit, kauppa ja teollisuustuotanto ovat kärsineet kenties eniten. Suomen raskaaseen teollisuuteen nojaava tuotanto voi kuitenkin helpottaa toipumista.

Yritysten suora tukeminen on onnistunut nihkeästi. Osa yrityksistä on jopa palauttanut saamansa tuen, kun paine on kasvanut liian kovaksi. Yritykset ovat kaivanneet tasapuolista tukea selviytymiseen kriisin yli.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on toivonut EU:n elpymisrahaston luomista ja pikaisesti. Varmasti se olisi tarpeen. Rahaston pitäisi olla niin järeä, että se todella tukisi koko Euroopan taloutta. Eripuraa on varmasti odotettavissa, Euroopan Unionissa kun kukin jäsenmaa on tähänkin asti toiminut omapäisesti koronakriisin hoidossa. Talouskriisi on kuitenkin Euroopan yhteinen.

Jos Euroopan keskuspankki lähtee taistelemaan Euroopan talouden puolesta, tiedossa on massiivisia velkoja. Niiden maksaminen jää nuorelle sukupolvelle.

Velkaantuminen koettelee aina rajusti julkista taloutta, vaikka Suomen taloutta päästäänkin avaamaan jopa ennakoitua nopeammin. Yksi huolestuttava piirre ovat velkataakan lisäksi tulevaisuuden näkymät nyt työttömiksi jäävillä, etenkin nuorilla. 1990-laman aikaan nuorten sukupolvesta jäi osa ikään kuin pysyvästi työuran kasvusta sivuun. Samaa ei saa käydä niille nuorille, jotka ovat nyt työelämän kynnyksellä.

heidi.ekdahl@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat

Uusimmat uutiset