Pääkirjoitus: Ministeriö huhuilee kasvun perään

Valtiovarainministeriöllä on Suomessa myös unilukkarin rooli. Kun poliitikoiden on vaikeaa saada selvästi sanottua, että jotain oikeasti tarttis nyt tehdä, VM:n virkamiehet tulevat ja kertovat.

Keskellä koronakriisiä tuntuu hassulta puhua kriisitietoisuuden kasvattamisesta, mutta siitähän maanantaina julkaistussa ministeriön raportissa on kyse. Talouden akuuttia koronakriisiä hoidetaan nyt hölväämällä miljardeja erilasiin elvyttäviin toimiin. Heti kun pandemia vähän hellittää, päättäjiemme kuitenkin pitäisi äkkiä kääntää fokus rakenteellisiin ongelmiin ja miettiä, miten korona- ja muista veloista kohta selvitään.

VM:n raportissa muistutetaan, ettei Suomen asema pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ole itsestään selvä. Verrokkimaissa talous kasvaa ihan eri vauhtia. Velkaantuminen ja työllisyyskin ovat Suomea paremmin hallussa.

Politiikassa jokaiselle palvelulle ja edulle löytyy puolustaja. Hyvä sekin on jonkun äänen todeta, että pitkän päälle mitään hyvinvointivaltiota ei ole ilman talouskasvua. Raportin pääviesti on, että huonon kasvun aika jatkuu, jos taloutta ei uudisteta määrätietoisesti.

Talouskasvua syntyy kahdella tavalla. Joko tehdyn työn määrä kasvaa tai sitten työn tehokkuus kasvaa. Parhaassa tapauksessa molemmat. Meillä ongelmia on kummassakin.

Raportissa kiinnitetään huomiota etenkin työllisyysasteeseen. Jos sitä halutaan nostaa, esiin tulee tuttuja keinoja, kuten perhevapaisiin puuttuminen. Aivan erityisesti raportissa kiinnitetään huomiota paikallisen sopimisen lisäämiseen.

Suomen ongelmat ovat sitä luokkaa, että muutokset pitäisi tehdä heti. Ikävä kyllä millään pikkuviilauksilla tilanne ei korjaannu eli koko keinovalikoima pitää käydä läpi.

Koronakriisin hoitaminen on osoittanut, että pakon edessä Suomessa syntyy päätöksiä. Hitaampien ongelmien kanssa emme pärjää yhtä hyvin.

Kestävyysvajeesta, välttämättömistä rakenteellisista uudistuksista ja vaikkapa velkaantumisesta on puhuttu niin paljon, että ongelmien pitäisi kyllä olla tiedossa.