Pääkirjoitus: Oletukset pettivät vuoden 2005 eläkeuudistuksessa—Vain harva jatkoi töitä 63 täytettyään

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa suomalaisten vanhuuseläkeikää laskettiin 65:stä 63 vuoteen. Oletuksena oli, että osa jatkaisi kuitenkin töitä 68-vuotiaaksi asti, koska samalla eläkkeen suuruuden määräämä karttuma nousi 63 ikävuoden jälkeen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimuksesta käy ilmi, että kannustin ei toiminut. Lopulta vain harva jatkoi töitä pidempään siksi, että se paransi lopullista eläkettä. Uudistus merkitsikin sitä, että vanhuseläkeikä laski Suomessa kahdella vuodella, mikä työntekijöistä oli tietysti mukava asia. Käytännön ikäraja tosin nousi, koska muuten eläkkeelle pääsyä samalla vaikeutettiin.

Kansantalouden ja eläkejärjestelmän kannalta uudistus meni pieleen. Kun Euroopassa trendinä on ollut työurien pidentäminen, niin Suomessa mentiin toiseen suuntaan. Ongelmaan havahduttiin pari vuotta sitten, kun eläkeikää taas myöhennettiin. Vuoden 2005 uudistus vaikuttaa kuitenkin vielä monen vuoden ajan, ennen kuin raja on taas 65 ikävuodessa.

Vuoden 2005 uudistus myös hyödytti ihmisiä eri lailla. Eniten varhaisemmasta eläkeiästä pääsivät nauttimaan hyvin toimeentulevat, joilla on varaa jättäytyä pois työelämästä. Tosin suuri palkka houkuttelee jäämään työelämään.

Kannustimien vaikutuksesta puhutaan tällä hetkellä paljon, kuten työttömyysturvauudistusten yhteydessä. PT:n tutkimus viittaa siihen, että niitä on yliarvioitu. Raha ei merkitse kaikkea, jos toisella puolella puntarissa ovat työelämässä tapahtuvat muutokset, omat arvot tai hyvinvointi. Tutkijat suosittelevatkin kiinteää eläkeikää, sillä valinnanvapautta käytetään herkästi, jos se vain on mahdollista.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Uusimmat uutiset