Pääkirjoitus: Kymsoten henkilöstö on kovilla – Työntekijöiden antamaa kritiikkiä ei saa leimata pelkäksi muutosvastarinnaksi

Kymsoten työntekijät ovat olleet paineessa jo pitkään. Taustalla ovat sote-kuntayhtymän synnytyskivut, joista ei ollut vielä päästy eroon, kun viime keväänä iski koronapandemia.

Nyt tilanne on vakava. Kouvolan Sanomien tekemän kyselyn perusteella valtaosa Kymsoten kouvolalaisista työntekijöistä on huolissaan työssä jaksamisesta. Kysely tehtiin Tehyn ja Superin kouvolalaisille jäsenille joulu–tammikuussa, ja siihen vastasi 466 henkilöä.

Jatkuva kiire ja sijaispula uuvuttavat työntekijöitä. Paperityöt stressaavat, työn kuormittavuus ja riittämättömyyden tunne ovat lisääntyneet. Ylimmän johdon toiminta koetaan kehnoksi. Muun muassa näitä ongelmia nousi esiin kyselyssä. Korona selittää niistä osan, mutta ei kaikkea.

Voi pohtia, onko Kymsote jo lähtökohtaisesti liian iso ja byrokraattinen organisaatiomöhkäle toimiakseen kunnolla. Siinä on sovitettu yhteen erikoissairaanhoito, aiemmin kuntien vastuulla ollut perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Toimintatapoja ja palveluja on pyritty yhdenmukaistamaan, ja samalla on ollut pakko hakea säästöjä.

Yhdenmukaistaminen on monissa tapauksissa tarkoittanut toimivaksi todettujen paikallisten käytäntöjen hylkäämistä. Näin on käynyt esimerkiksi nuorten päihdepalveluissa: kouvolalaiset lastensuojelun asiantuntijat arvioivat, että hyvät ja toimivat palvelut ajettiin Kymsotessa alas.

On hyvä, että Kymsoten johto myöntää työntekijöiden uupumisen ja pohtii keinoja ongelmien vähentämiseksi. Kaksi keskeistä tavoitetta on jo tiedossa: Kymsote aikoo muuttaa johtamistapaa ja lisätä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.

Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että toimintatapojen muutoksessa kuunnellaan kaikkia työntekijöitä ja käytetään kaikkien asiantuntemusta. Kritiikkiä ei saa leimata pelkäksi muutosvastarinnaksi. Tieto on saatava kulkemaan Kymsotessa sekä ylhäältä alaspäin että alhaalta ylöspäin.