Taloustalkoot ovat sanahelinää

Pari miljoonaa suomalaista työntekijää tinkii tänä vuonna kilpailukykysopimuksen nimissä omista eduistaan. Joku pidentää työaikaansa, joku nipistää palkastaan ja joku joutuu luopumaan lomarahastaan.

Työnantajat ovat pitäneet kikyä hyvänä alkuna suomalaisten yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Työntekijöiden puolella mitta on alkanut tulla täyteen: puheita palkankorotuksista ja muidenkin etujen parantamisesta on esiintynyt entistä enemmän.

Palkansaajien hermostumista on helppo ymmärtää. Helsingin Sanomien selvitys pörssiyhtiöiden johtajien palkkojen ja bonusten kehityksestä kertoo rujoa kieltään siitä, että vaikeiden taloudellisten aikojen taakanjako ei jakaudu tasaisesti.

HS:n selvityksen mukaan Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajien palkat, luontoisedut ja rahabonukset ovat nousseet viisi vuotta putkeen. Viime vuonna johtajan saama pelkkä palkan ja etujen korotus, 23 000 euroa, oli yli puolet suomalaisen keskimääräisestä vuosipalkasta.

Tällaisten lukujen valossa jalot puheet yhteisistä taloustalkoista ovat sanahelinää.

Pätevällä johdolla täytyy luonnollisesti olla työn vaativuutta vastaava palkka. Johtajia ei voida kuitenkaan ulkoistaa omaksi säädykseen, joiden henkilökohtaisia etuja talouden lainalaisuudet eivät koskisi ollenkaan.

Jos yrityksillä on antaa johdolle entistä parempia etuja, työntekijöiden samanaikainen etujen leikkaaminen ei kuulosta reiluilta taloustalkoilta.

Johtajienkin luulisi ymmärtävän, että esimerkin voima on valtava. Jos tämä ymmärrys puuttuu, on kyseessä vain etujen ulosmittaaminen. Talkoista viis.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.