Pääkirjoitus: Väki vähenee, mutta pidot tuskin paranevat

Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema Suomen väestöennuste oli karuudessaan tylyä luettavaa. Suomen väkimäärä kääntyy laskuun nykytahtisella syntyvyydellä ja maahanmuutolla vuonna 2035. Miesten määrä ohittaa naisten määrän 2050-luvulla, koska miesten elinikä nousee, poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä ja enemmistö maahanmuuttajista on miehiä. Muutokset ovat historiallisia.
Suomalaisen mielenmaisemaan voi sopia se, että asutaan harvasti ja väistellään naapureita. Jos tästä haluaa iloita, kannattaa kuitenkin katsoa väestöennusteen taloudellisia vaikutuksia. Usein ekonomistien puheissa väläytelty huoltosuhteen vinouma näyttää väestöennusteen mukaan entistä dramaattisemmalta.
Viime vuonna jokaista työikäistä kohti oli 0,6 eläkeläistä tai lasta. Viidenkymmenen vuoden kuluttua yhden työtä tekevän pitää vastata 0,8:n lapsen tai eläkeläisen hyvinvoinnista. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvemmat paiskivat töitä, joilla kustannetaan yhä useamman suomalaisen eläkkeet ja lapsilisät.
Mikä lääkkeeksi, jos ja kun huoltosuhteesta on syytä olla huolissaan? Maahanmuutto on yksi vastaus. Jo nyt maahanmuuttajat tekevät paljon yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä, johon kantasuomalaisten halukkuus on heikkoa. Töissä käyvällä maahanmuuttajalla on työtöntä paremmat edellytykset kotiutua Suomeen.
Mikä lääkkeeksi syntyvyyden nousuun? Työelämän ja vanhemmuuden yhteensovittamisen ongelmia pitäisi puida nykyistä selvästi perusteellisemmin.
Synkän tilastotieteen takaa pitää muistaa se, että jokaisella suomalaisella on oltava oikeus päättää, haluaako hän lapsia vai ei. Lapsettomien syyllistäminen on julmaa ja kohtuutonta, olkoot ennusteet mitä tahansa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet