Pääkirjoitus: Itärata-selvitys testaa poliittista tahtoa

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys itärata-hankkeen vaikutuksista toi ristiriitaisen tuloksen:

Liikenneyhteydet Itä-Suomesta Helsinkiin sekä Helsingistä Pietariin paranisivat. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin.

Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva ratayhteys lyhentäisi matka-aikaa Kouvolasta Helsinkiin enimmillään 19 minuuttia. Kouvolan ja lentoaseman väli lyhenisi 37 minuutilla. Radan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa.

Selvityksessä todetaan, että hankkeen kokonaistaloudellinen kustannus-hyötysuhde on suhteellisen heikko 0,13. Se tarkoittaa, että 30 vuoden aikana hyötyjä saataisiin 13 prosenttia hankkeen kustannuksista.

Lukuja tulkitessa kannattaa pitää mielessä, että junaratahankkeiden laskennallinen hyötysuhde ei ole koskaan päätä huimaava. Ratojen rakentaminen on todella kallista. Hyödyt kerätään pitkän ajan kuluessa.

Laskelmissa ei huomioida laajasti liikennekäytävien merkitystä aluekehityksen näkökulmasta.

Pelkällä budjettirahoituksella itäradan rahoittaminen ei tule tapahtumaan vuosikymmeniin. Se on tämän jälkeen entistä varmempaa.

Itä-Suomen kaupungit ovat jo sitoutuneet edistämään rataa hankeyhtiömallilla. Liikenne- ja viestintäministeriön ajamat hankeyhtiökuviot jäivät kuitenkin paitsioon, kun hallitus ilmoitti erostaan maaliskuussa.

Itäradan tulevaisuus lepää nyt pitkälti tulevan hallituksen linjausten varassa. Ratahankkeen taakse on kerääntynyt iso joukkovoima Itä-Suomen poliitikoista ja viranhaltijoista. Nyt heidän kykyjään ja tahtoaan mitataan. Tuore selvitys antaa paitsi tietoa jatkokehityksen tueksi myös lyömäaseen hanketta vastaan.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset