Pääkirjoitus: Avoimuus on hyvä lähtökohta

Viime viikolla Iltalehden julkaisema selvitys kansanedustajien ulosottorekisterimerkinnöistä nostatti keskustelun päättäjien kyvykkyydestä varsinkin talousasioiden käsittelyssä.

Kysyttiin, miten esimerkiksi kouvolalainen Kristian Sheikki Laakso (ps.) on kykenevä päättämään esimerkiksi valtiontalouteen liittyvistä asioista, jos hänellä itsellään on yli 200 000 euron ulosottovelat.

Laakso oli konkurssin takia tulleiden velkojen takia Iltalehden selvityksen ykkösenä ulosottomerkintöjen määrässä. Toisena oli kouvolalainen Paula Werning (sd.), jonka kahdeksan merkintää liittyivät maksamatta jääneisiin päivähoitomaksuihin. Hän on tosin jo maksanut kaikki ulosotossa olleet laskunsa.

Ulosottorekisteriin päätyminen ei lähtökohtaisesti tee kansanedustajasta huonoa päättäjää. Oman talouden vaikeudet kertovat siitä, että kansanedustajat ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Laskujen maksamisessa on silloin tällöin vaikeuksia, ja konkurssitkaan eivät ole vieraita.

Omat vaikeudet voivat pikemminkin olla avuksi esimerkiksi vähävaraisten asioiden käsittelyssä. Kun kansanedustaja on itse paininut talousvaikeuksien kanssa, on hänellä todennäköisesti enemmän ymmärrystä vaikeimmassa asemassa olevia kohtaan.

Avoimuus on kansanedustajille kaiken toiminnan lähtökohta. Myös ongelmista kannattaa kertoa oma-aloitteisesti mahdollisimman varhain. Jos takana on esimerkiksi konkurssi, voi olla jokseenkin varma, että asia tulee julkisuuteen joka tapauksessa.

Tuoreen kansanedustajan Hussein al-Taeen (sd.) muisti alkoi palailla vasta vaalien jälkeen. Ennen vaaleja hän ei myöntänyt kirjoittaneensa arveluttavia arvioita esimerkiksi juutalaisista ja somaleista.

Ajoissa tullut avoimuus olisi tässäkin asiassa ollut parempi vaihtoehto kuin totuuden kertomisen lykkääminen.

Luetuimmat