Kouvolassa käydään tiukkaa vääntöä veronkorotuksista. Kaupunginjohtaja Marita Toikka esitteli torstaina tuoreimman ehdotuksensa Kouvolan ensi vuoden talousarvioksi.
Budjettiesitykseen sisältyy pieni kuntaveron korotus. Vero nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 9,0 prosenttiin. Lisäksi esityksessä ehdotaan muutamien kiinteistöverojen nostoa.
Kun Kouvolan Sanomat kysyi ennen torstaita valtuustoryhmien ryhmänjohtajilta kantaa veronkorotuksiin, tulos oli odotettu. Kokoomus ja perussuomalaiset vastustavat ja haluavat ennemmin säästöjä. Kokoomus tosin väläytti mahdollisuutta joidenkin kiinteistöverojen maltilliseen nostoon.
Muille ryhmille veronkorotukset periaatteessa tuntuisivat sopivan yhden miehen Reput-ryhmää lukuun ottamatta. Myös kristilliset olivat varauksellisia, mutta pitivät korotuksia mahdollisina.
Puolueet ovat torstain jälkeen neuvotelleet Toikan esityksestä. Tänään maanantaina kaupunginhallituksessa nähdään, onko viikonloppuna syntynyt sopu.
Olisi iso yllätys, jos hallituksessa kaikki taputeltaisiin valmiiksi, sillä veronäkemysten lisäksi myös säästökohteista on hyvin erilaisia mielipiteitä.
Sinänsä Toikan esitys on kohtalainen kompromissi ja nihkeiden talouden realiteettien keskellä taitavasti rakennettu.
Kuntaveron korotus on kutistettu aiemmasta ja sen verran pieni, että se voi käydä jopa kokoomukselle ja perussuomalaisille. Kiinteistöverojen korotus ei puolestaan kohdistuisi Kouvolan vakituisiin asukkaisiin, vaan mökkiläisiin. Lisäksi teollisuusrakennuksia, esimerkiksi datakeskuksia, verotettaisiin aiempaa kovemmin.
Datakeskuksilla on helppo myydä veronkorotusta, mutta kyseisellä rakennusten yleisellä kiinteistöverolla voi olla myös riskinsä. Liian kova vero voi vaikeuttaa kaikenlaisten yritysten houkuttelua Kouvolaan.
Kaupungin mukaan riskiarvio on tehty ja riski todettu pieneksi. Yritysten sijoittumispäätösten vaa'assa painavat enemmän muut asiat. Totta on, että korotus on melko maltillinen.
Toikan esityksessä on mukana myös henkilöstökulujen vähennyksiä. Ensi vuonna henkilöstökulujen pitäisi pienentyä 0,75 miljoonaa ja siitä eteenpäin 1,5 miljoonaa euroa. Keinoina olisivat eläköityminen ja tehtävien muutokset. Myös muutosneuvottelut ovat mahdollisia.
Lomautukset on kuitenkin rajattu järkevästi pois. Muistissa on vielä, miten aiemmilla lomautuskerroilla opettajien poissaolo on sekoittanut koulunkäynnin Kouvolassa. Sivistys on kaupungin ylivoimaisesti suurin toimiala.
Pöydällä on siis iso nippu asioita. Kuntaveroprosentti täytyy päättää 9. marraskuuta pidettävässä valtuuston kokouksessa. Muuten budjettia voidaan leipoa kuukauden pidempään.
Poliittisten päättäjien ymmärrys kaupungin taloustilanteesta tuntuu olevan hyvä, joten päätöksiä syntynee, vaikka asiat ovatkin ikäviä.
Suurimpana syynä talouskurimukseen on Kouvolan liian kova investointitahti. Kaupungissa rakennetaan samaan aikaan uimahallia, useita kouluja, teatteria ja monitoimihallia. Kouvolaa on myös pitkään sorsittu valtionosuuksien jaossa. Rahavirta on ollut jopa negatiivinen: kaupunki on maksanut valtiolle.
Parin vuoden päästä investointisuman pitäisi helpottaa. Toivottavasti päättäjät ottavat nykytilanteesta opikseen. Jatkossa investoinnit ja niiden ajoitus tulee harkita paremmin.