Sana sunnuntaiksi: Ei joko tai vaan sekä että

Maailmassa, jossa lähestulkoon jokaiselle tuotteelle on kehitetty kevytversio, kuulee toisinaan toiveen myös kristinuskon keventämisestä. Mihin enää tarvitaan lakia, meillähän on jo evankeliumi? Miksei Raamatun sanomaa voisi vain tiivistää olennaiseen, helposti ymmärrettäväksi ja omaksuttavaksi kokonaisuudeksi? Eikö Jeesus yksin riitä?

Matteuksen evankeliumissa Jeesus itse vastaa tähän varsin suorasanaisesti. ”Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi”.

Jeesus itse kertoi, ettei hän ollut tullut kumoamaan lakia. Hän ei poiminut lain joukosta haluamiaan asioita, eikä anna meillekään oikeutta tehdä niin. Sen sijaan hän vaatii meiltä vieläkin enemmän. ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”.

Täydellisyys on ihmiselle mahdotonta, mutta siihen meidän tulee pyrkiä. Ei kuitenkaan suoritusten ja ulkoisen hyväksynnän vuoksi, vaan juuri päinvastoin. Fariseukset ja lainoppineet pyrkivät seuraamaan lakia niin tarkasti kuin vain mahdollista, mutta Jeesus tahtoi muistuttaa, mistä kaikessa on kyse.

Jeesus tahtoo ihmisen sisäistä uudistumista. Silloin sisäinen hyvyys synnyttää myös ulkoista hyvyyttä. Meidän jokaisen sisimmässä on itsekkyyttä, pahansuopuutta ja vihaakin, vaikkei sitä ulkopuolelle näyttäisikään.

Jeesus haastoi ja haastaa yhä katsomaan totuutta silmiin; hyvät tekoni eivät minua pelasta, sillä sisimpäni voi pelastaa yksin Jumala. Jos yritämme omin neuvoin ja voimin noudattaa Jumalan lakia, epäonnistumme. Jos unohdamme lain ja keskitymme vain evankeliumin ilosanomaan, joudumme eksyksiin.

Se, mitä Jumala meiltä toivoo, on että ymmärtäisimme olevamme kaikki yhtä lailla armon tarpeessa. Pelastus ja iankaikkisuus on mahdollista vain Kristuksen ristin kautta eikä sitä ansaita teoin vaan se on Jumalan lahjaa meille, sitä ansaitsemattomille.

Armon avulla me voimme kuitenkin päästä edes hiukan lähemmäs elämään siten, että hyvät teot olisivat sydämen halun eivätkä tarpeen seurauksia.

Elämä, jossa hyvät työt ja teot kumpuavat halusta tehdä hyvää, eivätkä hyödyn näkökulmasta, on Jumalalle mieluisaa. Jumalan rakastaminen on Jumalan käskyjen pitämistä. ”Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.”

Helena Lorentz
seurakuntapastori,
Anjalankosken seurakunta

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut