Kuolleita: Seppo Ikävalko — Humaani yhteistyöihminen on poissa

Seppo Ikävalko
Seppo Ikävalko

Kouvolan hovioikeudenlaamannin Seppo Ikävalkon poismeno oli meille kaikille suuri suruviesti. Tiedossamme oli vaikea sairaus, joka oli pitkään hyvin hallinnassa. Terveydessä tapahtunut romahdus johti kohtalokkaaseen kunnon heikentymiseen ja kuolemaan 11.11.2019. Hän oli 73-vuotias.

Seppo oli syntynyt Porissa, ja koulut hän kävi Lahdessa. Hänellä ei ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua, joten hän hakeutui rakennusammattikouluun ja työskenteli useiden vuosien aikana rakennustyömailla.

Työn ohessa Seppo suoritti keskikoulun ja lukion. Ylioppilaaksi hän valmistui vuonna 1967. Lapsuus ja nuoruus sujuivat hyvien harrastusten parissa jalkapalloa pelaten Lahden Reippaassa ja hiihdellen kauniissa Salpausselän maisemissa. Asevelvollisuutensa Seppo suoritti tykistössä Lappeenrannassa, josta hän aliupseerikoulun jälkeen siirtyi reserviupseerikouluun. Reservissä hän yleni luutnantiksi.

Seppo läpäisi vaativat oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeet ja valmistui ylempään oikeustieteiden tutkintoon vuonna 1973. Auskultointi tapahtui Jämsän käräjäoikeudessa.

Luonteva valinta työelämälle oli tuomioistuinura. Helsingin hovi- ja käräjäoikeudesta Seppo siirtyi vasta perustettuun Kouvolan hovioikeuteen vuonna 1978. Menestyksekäs ura eteni hovioikeudenlaamannin virkaan.

Suuren ja merkittävän työn vastapainona Sepon harrastuksena oli liikunta eri muodoissaan. Hiihtokilometrit sekä etelän että Lapin lumilla laskettiin tuhansissa kilometreissä. Hän oli Suomen 299. hiihtoneuvos. Finlandia-hiihtoja kertyi kolmisenkymmentä kertaa.

Kesäisin Suomi Meloo -tapahtumat ja pyörävaellukset olivat oleellinen osa kesää. Pisin pyöräilymatka oli aikanaan 14-vuotiaan Jussi-pojan kanssa ajettu matka Kilpisjärveltä Helsinkiin.

Sepon taiteelliset kyvyt tulivat esiin jo Lahden taideyhdistyksen koulussa. Kuvataiteet olivat hänellä mukana koko elämän ajan.

Seppo oli erittäin isänmaallinen mies. Suvun juuret ulottuvat luovutetun Karjalan alueelle Viipurin maalaiskuntaan. Häntä kiinnosti kirjallisuus ja erityisesti sotahistoria. Hän osallistui ystäviensä kanssa moniin sotahistoriallisiin retkiin. Sepolle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan ritarimerkki.

Seppo oli ystävällinen ja huumorintajuinen. Hänen lainopillinen asiantuntemuksensa ja käytännön elämän tilanteiden ymmärtäminen arvostettiin työyhteisössä ja ystäväpiirissä korkealle.

Oman perheen merkitys oli suuri. Kaikki kaikessa Sepolle olivat vaimo Pirkko sekä pojat Tuomas ja Jussi. Lastenlapset Helsingissä olivat Seppo-papalle sydämen asia.

Suremme yhdessä hyvän ystävän ja merkittävän lakimiehen poismenoa.

EERO MATTILA

Kirjoittaja on Seppo Ikävalkon opiskelukaveri ja ystävä

Luetuimmat

Kommentoidut