Sana sunnuntaiksi: Velkamme Jumalalle ja ihmisille

Sekä Matteus että Luukas kertovat Jeesuksen opettaneen paljon rukouksesta. Luukas kirjoittaa, miten opetuslapset tahtoivat tietää ja oppia, mikä on hyvä tapa rukouksessa ja mitä oikeaan rukoukseen kuuluu. Silloin Jeesus antoi esimerkin. Hän lausui Isä Meidän -rukouksen ja käski sanoa samoin.

Maassa elävä ihmislapsi saa puhua rukouksessa taivaassa kuuluvalle Jumalalle, Isälle. Ihminen suostuu pienuuteensa ja tunnustaa ainoan Jumalan voiman ja kunnian.

Ihminen katsoo menneisyyteensä ja tuleviin päiviin ja esittää pyyntöjä elämän eri asioista. On itselle ylivoimaisia tilanteita, mutta Isään voi luottaa. On syyllisyyttä: pahuutta ja laiminlyöntiä. Jumalan viitoittamalta tieltä on poikettu pois.

Jeesus neuvoi sanomaan: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa”. Luukas käyttää synti-sanaa, jota velka asiallisesti tarkoittaa. Synti vaivaa maksamattoman velan tavoin.

Ainakin kahdessa muussa kohdassa evankeliumissa puhutaan velassa olemisesta ja siitä selviytymisestä. On tuttu vertaus armottomasta palvelijasta (Matt.18: 21–35) ja esimerkkikertomus kahdesta erilaisesta velallisesta (Luuk. 7 :41–50).

Jeesus korostaa vakavasti ja toistuvasti anteeksiantamisen merkitystä lähimmäiseen suhtautumisessa: ”Jos te annatte toisille ihmiselle anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne”. (Matt. 6: 14–15).

Syntien anteeksi saaminen voi muuttaa ihmistä. Näin pitäisi käydä. Toisen ihmisen veloista ja rikkomuksista ei haluta pitää kirjaa ja levittää pahantahtoisia juttuja. Jumalalta anteeksi saanut saa halun olla armahtava niitä kohtaan, jotka ovat häntä loukanneet ja vahingoittaneet. Paljon anteeksi saanut rakastaa paljon.

Jokainen ihminen on velallinen Jumalalle ja toisille ihmisille. Jokaisella on puolestaan velallisia. On hyvä koettaa katsella itseään Jumalan silmin ja sitten nähdä samoin toiset. Armahdettavia olemme kaikki.

Anja Purhonen
Pyhän Ursulan seurakunta

Luetuimmat

Kommentoidut