Sana sunnuntaiksi: Koti-ikävä

Koti sitä pitäisi jokaisella olla. Paikka jossa pään lepoon painaa, paikka jossa hengähtää. Oma linna ja turvapaikka.

Oven voisi selkänsä takana sulkea ja sinne jää kaikki kuorma, ahdistus ja vaatimus, joilla maailma meitä saattaa rasittaa. Paikka jossa on hyvä ja turvallinen olla. Paikka jossa läheisten kanssa saadaan kotia yhdessä rakentaa ja sen seiniä vahvistaa.

Tämä on kaunis haave, joka ei jokaisen kohdalla valitettavasti ole totta — silti se on hyvä haave.

Eivät sitä kaikki jonkun hassun ideaalin mukaista punaista tupaa, perunamaata, 2,5 lasta ja koiraa/kissaa kaipaa. Saattaa joku maailmanmatkaaja tuumata, että koti on siellä missä milloinkin sattuu yöpuulle painumaan.

Mutta joku perusajatus meihin ihmisiin silti on asetettu: kaipaus kotiin, miten sen sitten itse kukin määrittelee.

Jumalan luomuksina meillä on myös ikävä luojamme luo, ikävä kotiin. Paikkaan jossa ahdistus jää taa, jäävät taakat ja ahdistukset, maailman rasitukset. Hyvään ja turvalliseen kotiin kaipaa, linnan ja turvapaikan suojiin. Yhdessä lähimmäisten kanssa. Näin tämä kaunis haave kantaa kristitynkin tiellä.

Siitä Jeesuskin tuntuu tässä Johanneksen evankeliumin kohdassa puhuvan. Meillä on kaipuu kotiin, jonne Jeesus on meille jo sijan valmistanut ja lupaa olevansa tie, jota pitkin kulkemalla kotiin pääsee.

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta — enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.”

Tuomas sanoi hänelle:

”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.”

Janne Turunen, Kouvolan seurakunta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet