Kuolleita: Paavo Ilmari Tenhunen 1941–2020

Paavo Ilmari Tenhunen 1941–2020.
Paavo Ilmari Tenhunen 1941–2020.

Isämme Paavo Ilmari Tenhunen syntyi Viitasaarella, Ilmolahden kylässä 16.1.1941. Nimen hän sai niin, että heti hänen syntymänsä jälkeen hänen isänsä Otto Tenhunen lähti Kansanhuollosta hakemaan ostokorttia. Korttia ei voitu antaa, jollei ole nimeä. Niin Kansanhuollon tädit antoivat nimen Paavo, koska hakupäivä oli 25. tammikuuta, Paavon päivä, ja Ilmari tuli syntymäpäivän mukaan.

Paavo lähti hyvin nuorena Hankoon ja opiskeli siellä kristillisessä kansanopistossa verhoilijaksi. Hangon jälkeen oli lyhyt aika Kotkassa, jossa hän työskenteli Wahlroosin makkaratehtaalla.

Kotkasta oli lyhyt matka Kouvolaan, josta hän sai asunnon Vapaakirkolta. Vapaakirkon piirissä hän tapasi vaimonsa Sirkka-Liisan, jonka kanssa he kihlautuivat 10.10.1960, ja heidät vihittiin 7.10.1961.

Paavo työskenteli ahkerasti ja itseään säästämättä. Armeija-aika meni aseettomana ja puvuttomana Töölön sairaalassa ja se kesti 14 kuukautta. Sen ”koulutuksen” johdosta hän toimi Kouvolassa sairasauton kuljettajana. Lisäksi hän jakoi varhaisjakelua maaseudulle.

Kaikkea muutakin tuli tehtyä ja usein monessa paikassa yhtä aikaa. Talonmiehen tehtäviä hän otti vastaan. Aluksi oli vain yksi talo, kunnes tuli toinen ja seuraava. Pian oli aika perustaa Kiinteistöhuolto, joka oli Kouvolan ensimmäisiä.

Kaiken matkaa me lapset opimme häneltä paljon. Kotihommista muun muassa pölyjen pyyhkiminen ja housujen prässääminen näytettiin kädestä pitäen. Hän oli verhoilijan ammatista johtuen hyvä ompelija ja niin hän hurruutteli polku-Singerillä meille lapsille teltan vanhoista markiisikankaista. Sitä ennen oli nikkaroitu pieni saunamökki, jonka teossa avitimme poistamalla nauloja vanhoista laudoista ja nakuttelemalla ne taas suoriksi uusiokäyttöön.

Opimme myös tekemään lumitöitä, pesemään rappuja, lakaisemaan katuja, leikkaamaan nurmikoita, imuroimaan uima-allasta, pesemään ilmastointisuodattimia ja paljon muuta.

Häneltä opimme myös sen, miten tulee olla rehellinen, seisoa sanojensa takana, tehdä aina työnsä hyvin. Selkärankaa on oltava, muuhunkin kuin siihen, ettei pää putoa housuihin.

Kun sairastaminen joudutti sairaseläkkeelle siirtymisen, Paavo ja Sirkka-Liisa ”etelän kärpäsen” puremina tekivät 28 lomamatkaa aurinkoisiin kohteisiin. Niitä oli sitten hyvä muistella, kun ei enää jaksanut matkustaa.

Isän opeilla on hyvä jatkaa omaa matkaa.

Kini Laine, Tapani Tenhunen

Kirjoittajat ovat Paavo Tenhusen lapsia.