Kuolleita: Antti Seppä 1934–2020

Antti Seppä 16.9.1934-29.5.2020
Antti Seppä 16.9.1934-29.5.2020

Kansakoulunopettaja ja kirjallisuuskriitikko Antti Seppä kuoli 85-vuotiaana Helsingissä 29.5.2020. Antti Seppä syntyi Säkkijärvellä 16.9.1934, ja perheen evakkomatka päättyi Sippolan Saverolle kesällä 1946.

Antti ei jatkanut isiensä ja äitiensä ammattia maanviljelijänä vaan valitsi opinnot Heinolan seminaarissa, jossa hän opiskeli kansakoulunopettajaksi vuosina 1953–1958. Heinolan kulttuurimyönteisessä ilmapiirissä hänestä alkoi kehittyä myös arvostettu kirjallisuuskriitikko. Noina vuosina hän avioitui opiskelutoverinsa Laila Kylmäsen kanssa.

Perhe muutti Pohjanmaalle 1958 ja parin Nivalan vuoden jälkeen 1961 Jaalan Paljakkaan, jossa Antti opetti vuoteen 1979 eli koulun lakkauttamiseen saakka. Perhe kasvoi, ja 1960-luvun lopulla Paljakan koulun pihamännyn ympärillä vilisti jo neljä Sepän veljestä.

Tuolloin Paljakan kaltaisia parinkymmenen oppilaan pikkukouluja vielä oli, ja tämä varmisti jokaiselle oppilaalle henkilökohtaisen ohjauksen, mikä edisti myöhemmin monen lapsen elämää. Tästä Antti oli erityisen ylpeä.

Jaalassa Antti kiinnittyi ja kiintyi paikallisyhteisöön. Hän kirjoitti kuvauksia Jaalan perinteistä ja historiasta: paikallisia perinneruokia esittelevä Letkua ja rippanaa (1978) sekä Tapahtumia Jaalassa itsenäisyyden koittaessa (1992).

Kirjalliset harrastukset ulottuivat myös Jaalaa laajemmalle. Antti opetti kirjallisuutta ja kirjoittamista ensin Heinolassa, sitten Kuusankosken työväenopistossa vuosina 1965–1976. Kymenlaaksossa Antti tunnettiin niin kirjoittajakouluttajana kuin kirjoittajayhdistys Paltta ry:n aktiivina. Valtakunnallisesti tärkeä tunnustus oli Eino Leinon Seuran jäsenyys, ja iloa tuotti myös usean vuoden pesti Suomen arvostelijain liiton hallituksessa.

Kirjallisuus oli Antille enemmän kuin harrastus, ja kirjallisuuskritiikkiä ja muuta kirjallista tuotantoa syntyi vuosien varrella yli tuhannen lehtijutun verran. Antti toimi 1960-luvun puolivälissä vuoden verran Kouvolan Sanomien kirjallisuustoimittajana, mutta kokeilu ei johtanut ammatinvaihtoon.

Pääosan teksteistä julkaisi Etelä-Suomen Sanomat. Antti kirjoitti myös Itä-Hämeeseen, Kouvolan Sanomiin, Eteenpäin-lehteen ja moniin muihin julkaisuihin. Valtion arvostelija-apuraha antoi hänelle mahdollisuuden matkustaa Puolaan tapaamaan ja haastattelemaan arvostettua tieteiskirjallisuuden klassikkoa Stansiław Lemiä.

Jaalan vuosien jälkeen Antti ja Laila muuttivat Anjalankoskelle ja siellä Antin lapsuudenkotiin Sippolaan. Koulutyö päättyi 1994, ja nyt Antilla oli aikaa kirjoittamiseen. Esseitä ja proosaa syntyi niin kirjallisuudesta kuin historiastakin.

Suuri saavutus oli kotikylä Saveron historia (2001). Kuvauksia syntyi myös oman suvun ja Säkkijärven vaiheista kuten säkkijärveläisiä sananparsia sisältänyt Määppäs sanomaan (2000). Kotiseutuhenkeen sisältyi myös aimo annos kansainvälisyyttä, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että Sepät olivat mukana ideoimassa ja järjestämässä Sippolassa pidettyjä Paltta–Baltto-tapahtumia, jotka alkoivat 1990 eli jo ennen Baltian maiden itsenäistymistä.

Viimeisen vuosikymmenensä Antti asui Helsingissä. Antti paneutui ystävänsä, kirjailija Juhani Peltosen jälkeen jääneeseen aineistoon, josta syntyi kaksi kirjaa: Peltosen lehtikirjoituksista koottu Lähes täydellisiä käsityksiä lähes kaikesta (2007) sekä kirjeistä ja muista viesteistä koostettu Kirjeitä hullunmyllystäni (2009).

Antin voimat eivät kuitenkaan enää riittäneet viimeistelemään kokoelmaa Juhani Peltonen omissa ja muiden silmissä.

Tuomas Seppä

Kirjoittaja on Antti Sepän poika, joka kävi Kouvolan lyseota ja kirjoitti ylioppilaaksi Kouvonrinteen lukiosta vuonna 1979.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut