Saappaat jalassa: Kaakkois-Suomen tuore riistapäällikkö Henri Mutanen on kettumiehiä – Valkoposkihanhiparvien aiheuttamia tuhoja viljelyksille hän pitää vakavana

Riistapäällikkö ei usko, että koronapandemia haittaa syksyllä alkavaa metsästyskautta.

Henri Mutasen kotiarkisto

Henri Mutanen on vankkumaton ajokoiramies.
Henri Mutanen on vankkumaton ajokoiramies.

Henri Mutanen, 31, aloitti riistapäällikön tehtävät Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen alueella huhtikuun alusta. Metsätieteiden maisteri tunnustaa olevansa metsästäjänä kaikkiruokainen. Yksi laji on kuitenkin ylitse muiden.

– Kaikkein lähinnä sydäntä on suomenajokoirat ja tänä päivänä ketun pyynti niiden kanssa.

Kouvolan Sanomien Saappaat jalassa -podcastissä esittäytyvä Mutanen on kotoisin Joensuusta. Hän asuu toistaiseksi Janakkalassa, jossa hän ennen nykyistä virkaa työskenteli Metsästäjäliiton koulutuspäällikkönä.

(Kuuntele podcast klikkaamalla yllä olevaa kuvalinkkiä.)

Koronapandemiasta tuskin esteitä syksyn metsästykseen

Koronapandemian vuoksi uusi riistapäällikkö on tutustunut työhönsä lähinnä etätyön merkeissä. Mutanen uskoo, että suomalaiset pääsevät metsästyskauden alkaessa harrastuksensa pariin kuten ennenkin.

– Jos pitäisi persetuntumalla heittää, niin kyllä syksyllä jahtiin päästään ihan normaalisti.

Ainoa metsästysmuoto, jota koronapandemia voisi syksyllä pahentuessaan uhata, on isommissa ryhmissä tapahtuva hirvenmetsästys.

– Hirvenmetsästys on tärkeä jokasyksyinen tapahtuma. Eiköhän siihenkin jonkinmoiset sovellutukset keksitä, jotta se toteutetaan.

Matti Tieaho

Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Henri Mutanen on kotoisin Joensuusta. Hän asuu toistaiseksi Janakkalassa. Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen piiritoimisto on Haminassa.
Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Henri Mutanen on kotoisin Joensuusta. Hän asuu toistaiseksi Janakkalassa. Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen piiritoimisto on Haminassa.

Mutanen tähdentää, että koronauhkien maalailussa hän on ajatuksineen yksin. Viranomaisten kesken syksyn koronarajoituksista ei ole puhuttu. 

Valkoposkihanhista on oikeasti haittaa

Kaakkois-Suomen riistapäällikkö pohtii podcastissä myös keskustelua Suomeen muuttomatkalla pysähtyvistä valkoposkihanhista.

Mutanen ei ota kantaa, pitäisikö valkoposkihanhien ampuminen sallia myös Suomessa. Hänen käsityksensä mukaan Barentsinmerellä pesivä kanta aiheuttaa kuitenkin merkittäviä vahinkoja välipysähdyksillään suomalaispelloilla.

Joensuusta kotoisin oleva Mutanen sanoo, että etenkin eteläinen Pohjois-Karjala on kärsinyt  vahinkoja siitä, että aikaisemmin Venäjän puolella levänneet valkoposkihanhet ovat siirtyneet muuttoreitillään Suomen puolelle.

– En missään nimessä väheksy ongelmaa, kun kyse on ihmisten elinkeinosta ja jossain määrin jopa huoltovarmuudesta.

Riistapäällikkö Mutanen muistuttaa seuraavansa valkoposkista käytävää keskustelua sivusta. Valkoposkihanhiongelmassa toimivalta on ympäristöministeriössä ja ely-keskuksissa, jotka voivat myöntää erityislupia.

Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu, eikä sitä saa metsästää. Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt poikkeusluvat 12 tohmäjärveläiselle maanviljelijälle.

Nämä saavat ampua ensi ja sitä seuraavana syksynä yhteensä 375 valkoposkihanhea.

Kansalaisaddressi rajatun metsästyksen puolesta

Suomessa käynnistettiin toukokuun alussa kansalaisaloite, jossa maa- ja metsätalousministeriöltä toivotaan lakimuutosta valkoposkihanhien rajoitettua metsästystä varten.

Aloite keräsi 50 000 nimeä kuukaudessa. Aloitteen mukaan rajoitettu metsästys on nykyisin sallittua Ruotsissa ja Virossa.

– Joitakin ratkaisuja pitää saada ottamatta kantaa esimerkiksi siihen, miten länsinaapurissa on toimittu, Mutanen pohtii Saappaat jalassa -podcastissä.

Tämä on kevätkauden viimeinen Saappaat jalassa -jakso. Syystuotantokausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa.

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa