Korialainen opettaja Kalle Salminen opettaa koululaisille jousiammuntaa ja kalligrafiaa — "Lasten on tärkeää tietää mistä tulemme ja miten maailma muuttuu"

Kouluissa Suomen esihistoriaa opetetaan vain viidennellä luokalla. Arkeologi Ilari Aalto on huolissaan lasten historianopetuksesta.

Mervi Pasanen

Korian koulun opettaja Kalle Salminen järjestää lapsille historia-aiheisia työpajoja, joissa opetellaan muun muassa heraldiikkaa ja kalligrafiaa.
Korian koulun opettaja Kalle Salminen järjestää lapsille historia-aiheisia työpajoja, joissa opetellaan muun muassa heraldiikkaa ja kalligrafiaa.

Ruotsissa esitettiin äskettäin, että sikäläisten koulujen historianopetus aloitettaisiin viikinkiajasta, jotta sotien jälkeisen ajan opettamiseen jäisi enemmän aikaa. Seurasi kiihkeä keskustelu siitä, onko antiikin aika tai esihistoria lainkaan tärkeää. Suunnitelma aiheutti sen verran vastustusta, että ainakin toistaiseksi siitä on luovuttu.

Tilanne kotimaassa ei ole juurikaan parempi. Esihistoria sivuutetaan historiantunnilla aika nopeasti. Miksi lasten täytyy ylipäätään tietää ajasta ennen kirjoitettua historiaa?

— Niin, tarvitseeko lasten tietää siitä vai ei, siinä kysymys, pohtii tietokirjailija, arkeologi Ilari Aalto.

— Nykyisin Suomen esihistoriaa opetetaan vain viidennellä luokalla. Se ei tule myöhemmin vastaan missään vaiheessa. Olen huolissani lasten historianopetuksesta, Aalto myöntää.

"Keskiajasta annetaan usein vääristynyt mielikuva"

Ilari Aalto löytää kotimaisesta historianopetuksesta paljon hyvää mutta myös kritiikin paikan.

— Huonoa on, että Suomen esihistoria on todella pienessä osassa.

Useimmat opettajat tyytyvät siihen, mitä oppikirja sanoo. Tieto on vähäistä, ja etenkin keskiajasta saatetaan antaa vääristynyt ja kliseinen mielikuva, johon sekoittuvat lika, pimeys, itseään ruoskivat puolialastomat ihmiset ja 1600-luvun ruttolääkärit.

Tällaiseen aineistoon hän törmäsi tehdessään aineenopettajaopintoihin seminaarityötä, jossa hän vertaili Suomen esihistorian esittämistä alakoulun historian oppikirjoissa 1994—2015.

— Väärä kuva johtuu siitä, että koulukirjojen kirjoittajat eivät välttämättä itse tunne asiaa. Toki oppikirjojen kirjoittamiseen osallistuu joskus myös arkeologeja ja keskiajantutkijoita, Ilari Aalto toteaa.

Hänen mukaansa esihistorian tuntemus antaa koululaisille käsityksen siitä, keitä täällä oli ja eli aikana ennen kirjoitettua historiaa.

Voidaan myös kysyä, miksi koululaisille pitää opettaa, miten voi erottaa kreikkalaiset pylväät toisistaan.

— Se on helppo opettaa, siinä on kytkös taidehistoriaan. Sivistys on se, mitä jää jäljelle, kun koulussa opitut yksityiskohdat unohtuvat, Aalto tiivistää.

Historiaa voi opettaa hyödyntämällä tarinaa

Faktojen pitää olla kunnossa, kun lapsille aletaan opettaa historiaa. Yksi esimerkki ovat Mauri Kunnaksen kirjat. Hän on tehnyt kirjoissaan samaa, mitä Ilari Aalto tekee omissaan, eli opettaa lapsille historiaa samalla, kun kertoo tarinaa. Pari vuotta sitten ilmestynyt Kunnaksen Koiramäen Suomen historia on tästä oivallinen esimerkki.

— Lapset eivät ole tyhmiä. Lastenkirjoissakin tietojen pitää olla oikeita, vaikka kyseessä ei olekaan tieteellinen teksti, Ilari Aalto sanoo.

Hänen uusin teoksensa Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita on suunnattu 10—13-vuotiaille lapsille. Runsasta tietomäärää täydentävät kuvittaja Elina Helkalan piirrokset. Kirjan sivuilla seikkaileva mäyrä tuo oman lisänsä tekstiin esittämällä hyviä kysymyksiä.

— Piirroskuvat ovat kirjassa iso juttu. Niissä on paljon tietoa, jota olisi ollut vaikea kuvailla sanoin.

Mervi Pasanen

Arkeologi Ilari Aalto on perehtynyt muun muassa keskiaikaiseen lääkintään. Lähteenä hänellä on esimerkiksi Naantalin luostarin lääkintäkirja.
Arkeologi Ilari Aalto on perehtynyt muun muassa keskiaikaiseen lääkintään. Lähteenä hänellä on esimerkiksi Naantalin luostarin lääkintäkirja.

Historia kulkee arjessamme

Arkeologilla on missio. Ilari Aalto on tullut siihen tulokseen, että jos lapsille opettaa oikeaa historiaa, se väkisinkin suodattuu lapsilta myös heidän vanhemmilleen. Osana tätä suunnitelmaa hän on hankkinut historianopettajan pätevyyden.

— Pedagogiset opinnot antavat lisää varmuutta yleisötyöhön ja esimerkiksi lasten kaivauskursseille, joita vedän työssäni, Turussa toimivan Aboa Vetus & Ars Nova-museon kaivausjohtajana toimiva Ilari Aalto sanoo.

— En kuvittele, että kaikista kaivauksille osallistuneista lapsista tulee arkeologeja, mutta ainakin kiinnostus herää. Lisäksi minulla on sellainen ajatus, että jos lapset oppivat Suomen historiaa, he muistavat sen vielä, kun he ovat kaupunginjohtajia ja pääministereitä.

Aallon mukaan historia kulkee läpi meidän arkemme, emme vain tule ajatelleeksi sitä. Tärkeää on ajatella, miten menneisyyden yhteisöä käsitellään.

— Mitä oli suomalaisuus kivikaudella? Ei mitään, sitä ei ollut. Ensimmäiset suomalaiset eivät tulleet patalakki päässä ja kossupullo kädessä tänne.

— Kansakunta ei vain marssinut paikalle. Täällä on asunut erilaisia ihmisiä, jotka puhuivat eri kieliä. Suomalaiset ovat tulleet tänne eri aikoina eri populaatioista.

Lapset ovat kiinnostuneita millaista arki oli menneisyydessä

Joskus voi käydä niin, että oppilas tietää asiasta enemmän kuin oppikirja. Tämän seurauksena pyhtääläinen Taija Paju on käynyt koululla puhumassa keskiajasta.

Hänen nyt 15-vuotias tyttärensä Alina Paju on kasvanut Suomen keskiaikaseurassa äitinsä mukana ja oppinut historiasta paljon.

— Hän on oikonut opettajia ainakin historiantunnilla ja uskonnontunnilla. Uskonnossa oli keskusteltu maailmankäsityksestä eli siitä, missä vaiheessa alettiin uskoa, että maapallo ei olekaan pannukakku, Taija Paju kertoo.

Mielestäni lasten on tärkeää tietää, mistä me tulemme ja miten maailma muuttuu. — Kalle Salminen

— Opettajat suhtautuvat tietoja oikovaan oppilaaseen hyvin, ja häntä on pyydetty kertomaan lisää. Minut on kutsuttu luokkaan kertomaan keskiajasta, Taija Paju kertoo.

Lapsia kiinnostaa eniten menneisyyden arki, eli miten silloin elettiin ja mitä syötiin.

— He oivalsivat, että vaikka historiankirjat ovat täynnä kertomuksia suurmiehistä, sodista ja mullistuksista, ihmiset ovat eläneet kaiken keskellä omaa arkeaan. Silloinkin on ollut samanikäisiä lapsia kuin he itse ovat.

Harrastus apuna opettamistyössä

Korian koululla ala-asteen oppilaat voivat ottaa osaa historia-aiheisiin työpajoihin. Opettaja Kalle Salminen hyödyntää harrastuksessa saamiaan tietoja työssään.

— Opetan 1.—6.-luokkia, tällä hetkellä lähinnä kuudesluokkalaisia. Oppikirjojen lisäksi käytän opetuksessa työpajoja, joista oppilaat voivat valita sen, mikä heitä kiinnostaa. Opetan kirjoittamista eli kalligrafiaa, heraldiikkaa, jousiammuntaa ja tansseja, Salminen luettelee.

Oppilaat ovat valinneet itselleen vanhan suomalaisen etunimen. Aluksi sen kirjoittaminen opetellaan kirjaintyypillä eli tekstuuralla.

— Heraldiikkaa eli vaakunaoppia on aika helppo opettaa, koska sen säännöt ovat edelleen käytössä esimerkiksi liikennemerkeissä.

Suurin motivaatio ylimääräisen työhön on oma harrastus. Työpajat ovat herättäneet kiinnostusta myös muissa opettajissa.

— En koe, että siitä olisi ylimääräistä vaivaa. Mielestäni lasten on tärkeää tietää, mistä me tulemme ja miten maailma muuttuu.

Näin innostat lasta

1. Lue lapsen kanssa historiaa käsitteleviä kirjoja. Tarjolla on paljon laadukkaita tarinallisia tai tietokirjoja, jotka tavalla tai toisella käsittelevät historiaa.

2. Käy lapsen kanssa museossa. Varaa aikaa tutkia, kysellä ja arvuutella yhdessä. Tutustu esineisiin lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti. Innostu nähdessäsi museot lapsen näkökulmasta.

3. Antaudu lapsen mukaan historia-aiheisiin leikkeihin. Leiki tutkimusmatkailijaa, arkeologia, ritaria tai vaikka pronssikauden kalastajaa. Lapsi lähtee leikkiin ilman sen kummempaa rekvisiittaa.

4. Tutkikaa yhdessä. Vastaa lapsen kysymyksiin ja varustaudu tekemään omaa tutkimusta löytääksesi vastaukset. Miettikää yhdessä, mistä tietoa voisi löytää ja katselkaa kirjoja.

5. Varaudu vaikeisiin kysymyksiin, kiinnostuksiin ja erikoisin pohdintoihin. Lapsella voi mennä pitkä aika Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen ehtoja pohtiessa. Opit itsekin paljon uutta!

Lähde: kuusivuotiaan museofanin äiti Elina Sojonen

Luetuimmat

Uusimmat uutiset