Kun Netta Mäkisalo saa paniikkikohtauksen, Ale rauhoittelee omistajaansa — ”Olen voinut vähentää lääkitystä koiran ansiosta”

Beagle Ale on tiettävästi Suomen ainoa psyykkisen tuen koira. Maailmalla koiria käytetään myös painopeiton tavoin.

Mervi Pasanen

Netta Mäkisalo voi Alen ansiosta aiempaa  paremmin. Ahdistuskohtauksia on tullut vähemmän kuin ennen, ja lääkitystä on vähennetty kolmanneksella vain muutaman kuukauden yhteiselon jälkeen.
Netta Mäkisalo voi Alen ansiosta aiempaa paremmin. Ahdistuskohtauksia on tullut vähemmän kuin ennen, ja lääkitystä on vähennetty kolmanneksella vain muutaman kuukauden yhteiselon jälkeen.

Beagle olisi todella huono valinta näkövammaisen avustajaksi, sillä sen nenä vie sitä. Runsaan vuoden ikäinen Ale painaa kuono maassa tamperelaisen puiston poikki.

— Tämä oli huono reittivalinta. Tästä on takuulla mennyt jänis, nauraa Netta Mäkisalo, 26, joka on tiukalla olevan taluttimen toisessa päässä.

Alen tehtävänä on tunnistaa kohtaus ja toimia sen mukaan. — Netta Mäkisalo

Alella on päällään liivit, jotka viestittävät sen olevan töissä. Se on avustajakoira, niin sanottu atekoira. Lyhenne tarkoittaa aktiivisuutta ja terveyttä edistävää koiraa.

Ale on tiettävästi maan ainoa psyykkisen tuen koira. Sen tehtävänä on huolehtia omistajastaan tämän paniikkikohtausten aikana.

Psyykkisen tuen koira eroaa esimerkiksi terapiakoirasta, vaikka molemmat hoitavat mielialaa. Terapiakoirat ovat omistajan kanssa esimerkiksi sosiaali- tai hoiva-alalla työssä käyviä koiria, eivät itse omistajan tukikoiria.

Mäkisalolla on lapsesta asti ollut pakko-oireinen häiriö, joka ilmenee muun muassa bakteerikammona ja sairauden pelkona.

— Lapsena ja teininä sain pahoja paniikkikohtauksia sen takia, hän kertoo.

Hänen sairautensa ilmenee ahdistus- ja paniikkikohtauksina ja masennuksena. Tilanne paheni viime syksynä, kun hän yritti lopettaa mielialalääkkeet.

— Minulla oli todella vaikeaa. Tuntui, että koko elimistö meni sekaisin. Laihduin kymmenen kiloa ja olin varma, että minulla on syöpä. Itkin joka päivä, Mäkisalo kuvailee.

Pelkokohtausten arvellaan johtuvan kouluaikaisista kokemuksista.

— Olen pohtinut sitä paljon esimerkiksi terapiassa, enkä keksi muuta syytä. Meillä oli ala-asteella erittäin ankara uskonnollinen ilmapiiri, ja pelkäsin lapsena, että Jumala rankaisee minua, jos edes ajattelen jotain väärää.

Mervi Pasanen

Ale ei saa mennä kaikkialle omistajansa mukana, toisin kuin avustajakoirat. Vieraiden ei ole suotavaa mennä taputtelemaan koiraa, kun se on töissä.

Alea komennetaan espanjaksi

Paniikkikohtauksen laukaisee ahdistava ajatus, jota Netta Mäkisalo ei saa pois päästään.

— Sitten alkaa pyörryttää, hyperventiloin ja välillä menee tunto käsistä ja jaloista. Joskus kohtauksen on saanut rauhoitettua toinen ihminen, tarvittaessa otan rauhoittavan lääkkeen.

Touhukas beagle raahaa kynnysmattoa näyttääkseen sen vieraalle. Kun koiraa kielletään, se tulee halailemaan ja nuolemaan kävijää.

— Se näyttää kaikki temppunsa, omistaja nauraa ja vie kynnysmaton takaisin.

Sillä välin beagle on jo ehtinyt hakea makuuhuoneesta tyynyn ja on tyytyväinen itseensä.

— Ale, no, sitä komennetaan espanjaksi.

Koiran komentokieli on espanja, koska sitä kodissa puhutaan. Netta Mäkisalo on asunut Espanjassa, ja myös hänen avomiehensä on sieltä kotoisin.

Psyykkisen tuen koiriin Netta Mäkisalo tutustui sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa niitä käytetään paljon. Periaatteessa mikä tahansa koira lisää omistajansa terveyttä ja aktiivisuutta, mutta toimenkuvaan erityisesti koulutetuilla koirilla on muutakin tehtävää kuin vaatia iltakävelyjä.

— Alen tehtävänä on tunnistaa kohtaus ja toimia sen mukaan, Netta Mäkisalo kertoo ja näyttää, miten koiraa on opetettu.

Mervi Pasanen

— Minä en valinnut Alea, se valitsi minut, Netta Mäkisalo sanoo.

Koira tunnistaa kohtauksen käsien vapinasta

Paniikki- ja ahdistuskohtauksen koira tunnistaa omistajan käsien vapinasta — se juoksee omistajan luo ja pukkaa tätä kuonolla. ”Hei, ota rauhallisesti, olen tässä sinun kanssasi”, se viestittää.

Kun omistaja menee yksin makuuhuoneeseen ja huutaa apua, koira puskee oven auki ja etsii omistajan. Sitä on myös koulutettu hakemaan toinen ihminen apuun.

Koiraa voi käyttää myös painopeiton tavoin.

— Ale on aika kevyt, mutta maailmalla on isoja koiria, jotka käyvät omistajan päälle makaamaan ja rauhoittamaan heitä. Alea on opetettu tulemaan ensin jalkojeni päälle ja siitä sitten vatsalle. Se ottaa myös katsekontaktin minuun. Se rauhoittaa minua.

Tukikoiran voi opettaa esimerkiksi löytämään uloskäynnin, jos sen omistaja kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta ja haluaa pian vaikkapa kauppakeskuksesta pois. Se voi tunnistaa myös omistajan maanisen käytöksen.

— Minulle koira on ollut loistava asia. Ale rakastaa treenejä ja työtä, sen kanssa en ole koskaan yksin, ja se tekee hyvää minun mielenterveydelleni. Se antaa vuorokausirytmin, pakottaa ylös sängystä.

Kolmen kuukauden yhteiselo ahkeran ystävän kanssa on myös vaikuttanut omistajan lääkitykseen.

— Lääkitystä on jo vähennetty kolmanneksella, Mäkisalo kertoo.

Mervi Pasanen

”Minä en valinnut Alea, se valitsi minut”, Netta Mäkisalo sanoo.

Koira on hyvä avustaja

Osa ihmisistä tarvitsee apua jokapäiväisessä elämässään. Sellaisia ovat esimerkiksi vanhukset, eri tavoin liikuntarajoitteiset, kroonisista sairauksista kärsivät, mielenterveysongelmaiset ja syrjäytymisvaarassa olevat.

Tutkimukset osoittavat, että koira voi olla oikein hyvä avustaja. Tukikoiran käyttöä on tutkittu muun muassa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Alun perin ate-koirista eli aktiivisuutta ja terveyttä edistävistä koirista kaavailtiin aktivoijaa ja liikuttajaa vanhuksille, jotka kaipaisivat seuraa ja lenkkikaveria mutta eivät jaksaisi kasvattaa sellaista pennusta lähtien.

Ate-koirien ympärille perustettiin yhdistyskin, mutta sen toiminta kuihtui. Hankkeen pilottikoira Ale asui Pirkkalassa koirankouluttaja Milja Karhion luona, kun Netta Mäkisalo otti häneen yhteyttä viime syksynä.

— Beagle olisi kieltämättä ollut aika vaativa tapaus vanhukselle, Milja Karhio toteaa.

— Ale on aina tarmokas, joten jos se olisi vanhuksella, tämän pitäisi olla ainakin fyysisesti hyvässä kunnossa.

Koulutuksessa on tärkeää valita oikea koira oikealle ihmiselle. Koiran koulutus räätälöidään tarpeen mukaan.

— Ei ole järkevää kouluttaa kaikille koirille kaikkia taitoja, Milja Karhio sanoo.

Kaikissa tapauksissa koira ei ole oikea ratkaisu.

— Mielenterveysongelmissa pitää katsoa, että koiran omistaja myös pystyy ottamaan vastuun koiran hyvinvoinnista.

Tukikoira on eri asia kuin avustajakoira, joka on etupäässä fyysisesti toimintarajoitteisen henkilön apuväline ja hyötykoira.

Avustajakoiralla on laissa määritelty oikeus kulkea käyttäjänsä mukana missä tahansa. Tukikoiralla oikeutta ei ole.

— Toivotaan, että jonain päivänä myös tukikoirat saavat sen, Karhio pohtii.

Apua mielelle

Psyykkisen tuen koirat auttavat mielenterveysongelmissa.

Koirista on apua esimerkiksi ahdistushäiriössä, pakko-oireisessa häiriössä, masennuksessa ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.

Koirat voivat jopa estää itsetuhoista käyttäytymistä.

Suomessa psyykkisen tuen koirat ovat harvinaisia, mutta maailmalla niitä käytetään laajasti.

Tukikoirat parantavat omistajansa elämänlaatua ja lisäävät hänen toimintakykyään.

Psyykkisen tuen koirat eivät Suomessa voi seurata omistajiaan kaikkialle, kuten esimerkiksi avustajakoirat.

Kun koiralla on päällään työliivit, vieraiden ei ole suotavaa mennä rapsuttelemaan koiraa, koska se voi häiritä sitä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset