Koirien ja kissojen ruokavaliosta on vaikea tehdä ilmastoystävällistä — ”Tärkeää on, että ruoka sopii koiralle”, sanoo viiden koiran emäntä Minna Lavikainen-Salo

Suomessa on 700 000 koiraa ja noin 600 000 kissaa. Harva meistä tietää, mitä ne syövät. Koiran- ja kissanruokabisneksessä on vallalla peittelyn kulttuuri, väittää Dagsmarkin toimitusjohtaja Laura Strömberg.

Mervi Pasanen

Minna Lavikainen-Salon pienin koira, chihuahua Candy painaa kolme kiloa. Suurin on pyreneittenkoira Tino, 64 kiloa. Talon jokaisella viidellä koiralla on eri ruoka, jokaiselle tarpeen mukaan.
Minna Lavikainen-Salon pienin koira, chihuahua Candy painaa kolme kiloa. Suurin on pyreneittenkoira Tino, 64 kiloa. Talon jokaisella viidellä koiralla on eri ruoka, jokaiselle tarpeen mukaan.

Viisi koiraa. Pienin kolme kiloa chihuahuaa, suurin 64 kiloa pyreneittenkoiraa. Jokaisella on oma ruokansa. Pikkuruisen Candyn ruoka annostellaan yskänlääkemitalla, lauman suurin ahmaisee kuukaudessa 15 kilon säkin kuivamuonaa. Suunnilleen saman verran katoaa kahden muun pyreneittenkoiran ja yhden newfoundlandinkoiran suihin.

— En ole erityisesti pohtinut, missä koiranruoka tehdään, sanoo talon emäntä Minna Lavikainen-Salo Lahdesta.

Hänen koiriensa ruoka näyttää olevan peräisin muun muassa Kanadasta ja Uudesta-Seelannista.

— Minusta tärkeää on, että ruoka sopii koiralle. Kaikki ruoka ei käy kaikille, erot näkyvät jo pentuaikana.

Isot pyreneittenkoirat eli pyrret ovat pihakoiria ja asuvat yöt tallissa kukin omassa luukussaan. Niiden ruokinta muuttuu esimerkiksi sään mukaan: pakkasella muonaa kuluu enemmän.

— Lisäksi ne saavat kotiruuan tähteitä, ja joskus teen niille koirien kotiruokaa. Pellillisestä riittää meillä vain yhteen ruokintaan, omistaja naurahtaa.

Joskus koirat saavat metsästäjiltä hirvenjalkoja tai kylkiluita. Suurin uros syö siansorkan yöpalana niin, että rouske käy.

— Kun kasvatin koiria enemmän, minulla oli 13 koiraa. Hain teurastamolta jauhelihaa 15 kilon jäisissä könteissä ja hakkasin ne paloiksi kirveellä. Nöffit istuivat kuola suupielessä kärkkymässä paloja, Minna Lavikainen-Salo kuvailee.

— Silloin meni 150 kiloa kuivamuonaa kuukaudessa.

Lavikainen-Salo ei mieti koirien ruuan ilmastovaikutuksia eikä laske ruokinnan hintaa.

— Tällaisten koirien ylläpidossa ja näyttelymatkoissa ruoka on pieni osa kuluista. Niille pitää olla sopiva auto, piha ja talo.

Mervi Pasanen

Candy on niin pieni, että Minna Lavikainen-Salo annostelee sen ruuan yskänlääkemitalla.
Candy on niin pieni, että Minna Lavikainen-Salo annostelee sen ruuan yskänlääkemitalla.

Onko synti omistaa koira?

Ilmastonmuutoksesta huolestunut ihminen voi halutessaan täyttää lautasensa pelkillä kasviksilla, joiden päästöt ovat minimaaliset lihaan verrattuna. Joka kolmannessa suomalaisessa kodissa asustaa kuitenkin lemmikki, joka tarvitse lihaa voidakseen hyvin.

Tilastokeskuksen mukaan koira on Suomen yleisin lemmikkieläin. Niitä on Suomessa noin 700 000. Kissoja on toiseksi eniten, noin 600 000.

Plos one -tiedelehdessä julkaistiin vuonna 2017 tutkimus, jossa arvioitiin Yhdysvalloissa elävien koirien ja kissojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan näiden 163 miljoonan eläimen ruokkiminen aiheuttaa noin 64 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa.

Tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Gregory S. Okin on laskenut, että se vastaa noin 13,6 miljoonan auton vuoden ajoja.

Koirien ja kissojen tilalle hamstereita?

Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan ympäristövaikutuksista suurin osa tulee sen tuotannosta. Kuljetuksella ja ruokapakkauksella on vähemmän merkitystä ympäristön kannalta.

Suomeen tuotiin yhteensä noin 77,6 miljoonaa kiloa koiran- ja kissanruokaa vuonna 2017, selviää Ruokaviraston tuoreimmasta tilastosta. Tästä vajaa kolmannes, 50,2 miljoonaa kiloa oli koiranruokaa ja 27,2 miljoonaa kiloa kissanruokaa.

Tällaisten määrien valmistamiseen vaaditaan paljon peltoa, laidunmaata ja teuraseläimiä.

Pyrimme myös herättelemään kuluttajia tiedostamaan paremmin, mistä koiranruuat tulevat. — Laura Strömberg

Koska erityisesti lihantuotanto lisää kasvihuonekaasupäästöjä, professori Okin päätyikin ehdottamaan, että lemmikkeinä pitäisi ryhtyä suosimaan esimerkiksi kanarialintuja ja hamstereita. Niiden vaikutus ympäristöön on pienempi kuin koiralla ja kissalla.

Näin tuskin tapahtuu ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Okinin mukaan lemmikkikoirien määrä lisääntyy kehittyvissä maissa, kuten väkirikkaassa Kiinassa. Suomessakaan koirien ja kissojen suosio ei osoita laantumisen merkkejä.

Mitä siis voimme tehdä?

Kotimainen ja ekologinen ruoka löytyy metsästä ja vesiltä

Ilmastonmuutoksesta huolestuneen koiran- tai kissanomistajan kannattaa kaupan eläinruokahyllyjen ääressä keskittyä siihen, millaisista raaka-aineista lemmikin ruoka on valmistettu.

Tai sitten voi mennä metsään ja vesille. Hyviä vaihtoehtoja lemmikin ruokkimiseen ovat nimittäin riista ja kotimaiset villikalat.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan hirven, metsäkauriin ja valkohäntäkauriin liha on ympäristön kannalta oiva vaihtoehto. Kotimaisen villikalan, kuten muikun, särkikalojen ja silakan kannat ovat runsaat, ja niiden kalastaminen myös vähentää vesistöjen rehevöitymistä.

Kaikki koiran- ja kissanomistajat eivät kuitenkaan kalasta ja metsästä. Heidän on turvauduttava kauppojen tarjontaan.

Ruokapaketin kyljessä lihan alkuperä jää usein piiloon

Teuraseläimistä nauta aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lammas, sika tai broileri. Viljatuotteista kannattaa suosia viljoja ja perunaa.

Mutta tässä kohtaa alkavatkin ongelmat.

Koiran- ja kissanruokapaketeissa ei välttämättä kerrota, minkä eläinlajin tai -lajien lihaa ruuan valmistukseen on käytetty. Myös lihan alkuperä tai ruuan valmistusmaa jää usein hämärän peittoon.

Tämä voi olla kuluttajalle hankalaa, mutta lain mukaan sallittua.

Lyhykäisimmillään lemmikkien ruokien sisältämästä lihasta voi ilmoittaa, että tuote sisältää lihaa ja eläinperäisiä tuotteita.

Koiranruokaa valmistavan Dagsmarkin toimitusjohtaja Laura Strömberg kertoo, että suurin osa EU:n koiranruokavalmistajista käyttää raaka-aineenaan naudanlihaa ja kanaa. Kun valmistaja ei ilmoita tuotteidensa tarkkoja raaka-aineita, sillä on paremmat mahdollisuudet hankkia kulloinkin parhaiten tai edullisimmin saatavilla olevaa lihaa.

Minna Muuronen

Lemmikin hiilitassunjälkeä voi pienentää valikoimalla ruokakuppiin raaka-aineita, joiden tuottaminen kuluttaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Siinä tapauksessa kannattaa välttää esimerkiksi ulkomailta tuotua naudanlihaa.
Lemmikin hiilitassunjälkeä voi pienentää valikoimalla ruokakuppiin raaka-aineita, joiden tuottaminen kuluttaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Siinä tapauksessa kannattaa välttää esimerkiksi ulkomailta tuotua naudanlihaa.

Laki ei säätele lihan osuutta koiran- ja kissanruuissa

Jos paketissa kuitenkin on kerrottu sen sisältävän esimerkiksi nautaa, naudanlihan määrä on kerrottava tuotteen ainesosaluettelossa.

Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole määritelty, minkä verran lemmikin ruoaksi tarkoitetussa tuotteessa pitää olla paketissa mainitun eläimen lihaa. Alimmillaan sen määrä jää neljään prosenttiin.

— Me valvonnassa pohdimme tapauskohtaisesti, mikä on harhaanjohtavuuden raja, kertoo ylitarkastaja Tarja Root Ruokavirastosta.

Sitäkään ei ole laissa määritelty, miten suuri osuus koiran- ja kissanruokien raaka-aineista pitää olla lihaa ja eläinperäisiä tuotteissa.

— On valmistajan vastuulla, että rehu soveltuu kyseisen eläinlajin ruokintaan. Toki, jos valvonnassa havaitsemme esimerkiksi täysin kasviperäisiä kissan tai koiran täysrehuja, niin niihin puutumme, Root kertoo.

Root kehottaakin eläinruokien alkuperää miettiviä kuluttajia kysymään asiaa suoraan joko tuotteen valmistajalta, tuojalta, markkinoijalta tai kaupasta, josta tuote on ostettu. Tietoa voi löytyä myös yritysten nettisivuilta.

Koiranomistajat haluavat helppoa, kotimaista ja ekologista koiranruokaa

Moni kuluttaja luulee virheellisesti syöttävänsä kotimaista ruokaa koiralleen, kertoo Laura Strömberg Dagsmarkista. Tieto tuli ilmi kuluttajatutkimuksessa, jonka yrityksen perustajat teettivät vuoden 2017 alussa. Strömberg kuuluu perustajiin.

Hän uskoo virheellisen käsityksen johtuvan siitä, että markkinoilla on tunnettuja koiranruokamerkkejä, joiden tuotteet on joskus valmistettu Suomessa. Sittemmin tuotanto on siirtynyt ulkomaille.

Kuluttajatutkimuksessa esiin nousi erityisesti kaksi asiaa: kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja koiranruoan ekologisuutta. Myös ruokinnan helppous oli tärkeää.

Raaka-aineiden alkuperästä ei ole pakko kertoa

Dagsmark on yksi harvoista koiranruokaa valmistavista yrityksistä, joka kertoo avoimesti kuluttajille, mistä heidän raaka-aineensa tulevat. He ovat myös pyrkineet vähentämään tuotantonsa hiilijalanjäljen — tai hiilitassunjäljen — mahdollisimman pieneksi.

Dagsmark on myös laskenut tuotantonsa hiilijalanjäljen. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen tekemän laskelman mukaan mukaan valtaosa, 91 prosenttia, yrityksen tuotteiden hiilitassunjäljestä tulee raaka-aineista. Pakkausmateriaalit muodostavat kuusi prosenttia. Loput kolme prosenttia koostuvat muun muassa työntekijöiden matkustamisesta ja jätteistä.

Päästöjä on vähennetty muun muassa tuottamalla koiranruoka vihreällä sähköllä ja käyttämällä kotimaisia raaka-aineita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

— Pyrimme yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tuomaan kotimaisuutta Suomessa esille, Strömberg kertoo.

Tällainen avoimuus ei ole koiranruokavalmistajien keskuudessa yleistä. EU-lainsäädäntö antaa raamit EU:ssa tuotetulle koiranruualle, ja tällä hetkellä EU ei pakota valmistajia esimerkiksi kertomaan raaka-aineiden alkuperästä.

— Alalla on edelleen peittelyn ja kertomatta jättämisen kulttuuri, Strömberg sanoo.

— Haluamme olla avoimia ja rehellisiä. Tämä ala ei ole vielä herännyt, mutta haluamme kannustaa siihen. Pyrimme myös herättelemään kuluttajia tiedostamaan paremmin, mistä koiranruuat tulevat.

Kotimaista lammasta ei riitä koiranruuaksi

Dagsmark on pystynyt toistaiseksi hankkimaan tuotantoonsa kotimaisia raaka-aineita melko hyvin. Tällä hetkellä heidän tehtaillaan on mahdollista käsitellä vain kuivattuja raaka-aineita, mikä rajoittaa valikoimaa jonkin verran.

— Jos voisimme käsitellä raakaa lihaa, voisimme laajentaa tuotantoa uusiin raaka-aineisiin. Kaikkea, mitä haluaisimme, ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää. Esimerkiksi kotimaista lammasta on tarjolla niin vähän, että määrät eivät riitä meidän tuotantoomme.

Minna Muuronen

Koira tarvitsee ravinnokseen lihaa. Monista koiranruokapaketeista ei kuitenkaan selviä, minkä eläimen tai eläinten lihaa ruuassa on käytetty tai missä eläimet on kasvatettu.
Koira tarvitsee ravinnokseen lihaa. Monista koiranruokapaketeista ei kuitenkaan selviä, minkä eläimen tai eläinten lihaa ruuassa on käytetty tai missä eläimet on kasvatettu.

Valtaosa koiran ja kissan ravinnosta tulisi olla lihaa

Koirien ja kissojen valmisruokien raaka-ainelistan alkupäässä tulisi olla vähintään yksi eläinperäisen proteiinin lähde.

Vältä näitä

Naudanliha. Erityisesti brasilialainen naudanliha tuottaa suuret hiilidioksidipäästöt. Brasilialaisen naudanlihan päästöt voivat olla noin 40 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia lihakiloa kohden. Hiilidioksidiekvivalentti kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään yhden ruokakilon tuottamisesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta. Brasilialaiseen naudanlihaan verrattuna suomalaisen lypsylehmän päästöt jäävät alle puoleen eli noin 16—20 kiloon. Valtaosassa koiran- ja kissanruokia naudanliha on kuitenkin tuontilihaa.

Riisi. Riisikilon hiilidioksidipäästöt ovat noin 2—6 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Luku on vähintään kaksinkertainen suomalaisiin viljoihin verrattuna. Lisäksi riisinviljelyyn kuluu paljon vettä.

Suosi näitä

Suomalaiset villikalat. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla. Tarjoa kalaa lemmikillesi mieluiten kypsennettynä.

Riista. Hirvien, valkohäntäpeurojen ja kauriiden metsästys on tällä hetkellä Suomessa kestävällä tasolla. Ympäristön kannalta riista on oiva vaihtoehto erityisesti, jos lihan saamiseen ja kuljettamiseen ei tarvitse autoilla paljoa.

Teurasjätteet, esimerkiksi naudan maha, sian sydän. Eläinkaupoista ja monista marketeista on mahdollista hankkia eläinten ruhon osia, joita ei pidetä ihmisravinnoksi kelpaavina. Lihantuotanto toisaalta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta näin ruho tulee hyödynnettyä lähes kokonaan. Lisäksi osa tuotteista on kotimaisia.

Kotimainen peruna ja juurekset. Näiden hiilijalanjälki jää alle puoleen kiloon hiilidioksidiekvivalenttia.

Vehnä, ohra, kaura, ruis. Kotimaisten kilojen tuottamisesta tulee alle kilon verran hiilidioksidia viljakiloa kohden. Jos tarjoat koiralle viljaa sellaisenaan, tarjoa viljoja kohtuullisia määriä kypsennettynä.

Kana. Ihmisen kasvattamista teuraseläimistä kana — tai broileri — kuluttaa ympäristöä vähiten, noin 4 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia kanakiloa kohden.

Ruuantähteet. Ruuantähteiden tarjoaminen esimerkiksi koiralle vähentää ruokahävikkiä. Älä tarjoa voimakkaasti maustettuja ruokia lemmikillesi äläkä käytä ruuantähteitä lemmikkisi pääasiallisena ravintona.

Lähteet: WWF, Luonnonvarakeskus, Martat, kuono.fi, Evidensia, Zooplus, hankikoira.fi, Koirakissaklinikka

Luetuimmat

Kommentoidut