Koira haistaa pelon ja rotta on yksi empaattisimmista eläimistä —  Mutta voiko lemmikki rakastaa omistajaansa?

Kotieläimillä on samankaltaisia perustunteita kuin ihmiselläkin. Eläin ei kuitenkaan tunne syyllisyyttä tai mustasukkaisuutta, vaikka niin usein kuvitellaan.

Eveliina Salomaa

Ainakin lähilajimme kokevat todistetusti empatiaa. Tutkimusten mukaan rotta on erityisen empaattinen eläin.
Ainakin lähilajimme kokevat todistetusti empatiaa. Tutkimusten mukaan rotta on erityisen empaattinen eläin.

Mitä enemmän eläinten havainnointia, ajattelukykyä ja tunteita tutkitaan, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa ihmistä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professorin Outi Vainion mukaan tämä koskee eritoten karvaisia koti- ja lemmikkieläimiämme, joita myös tutkitaan paljon.

— Näistä eläimistä löytyvät pitkälti samat tiedolliset ominaisuudet ja tunteet kuin ihmisistäkin, niissä on vain aste-eroja. Perustunteet, kuten ilo, suru ja pelko, ovat ihan vastaavan kaltaisia.

Ihmisen on vaikea ymmärtää koiran hajujen maailma

Ihmisen tunteita selitetään evolutiivisesti sillä, että ne auttavat meitä selviytymään ihmisyhteisössä. Samoin eläinten tunteet liittyvät lajitovereiden kanssa toimimiseen. Vaikka perusasiat ovat esimerkiksi ihmisen ja koiran tietoisuudessa samat, on aste-erojen vaikutus maailman kokemiseen merkittävä.

— Me ihmiset olemme hyvin visuaalisia, koira taas elää hajumaailmassa. Koiran hajuaisti on niin älyttömän tarkka, että meidän on ihmisinä vaikea kuvitella, miten koira hahmottaa maailmaa.

Eläin ei pysty monimutkaiseen ihmismäiseen rakkauteen. — Outi Vainio

Koira haistaa pelon

Eräässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka koira hahmottaa aikaa. Moni koira osaa odottaa omistajansa paluuta töistä, jos omistajalla on säännöllinen työrytmi. Selvisi, että koira päättelee omistajan paluun lähestyvän, kun tämän ominaishaju on kotona heikentynyt tiettyyn pisteeseen.

— Vastikään myös varmennettiin vanha sanonta, että koira haistaa pelon. Jotkin tunteet muuttavat ihmisen aineenvaihduntaa tietyllä tavalla, ja koira haistaa tuon muutoksen ja osaa yhdistää sen tietynlaiseen mielentilaan, Vainio sanoo.

Koira käyttää huomattavan paljon myös näköaistiaan, eikä koiran näkökyky eroa kovinkaan paljoa ihmisistä. Värejä on koiran maailmassa vähemmän, mutta esimerkiksi kuvia ihmisten kasvoista koira katsoo samalla tavalla kuin ihminenkin. Ensin huomio kiinnitetään silmiin, sitten nenään ja lopuksi suuhun.

— Erojakin on. Omissa tutkimuksissamme on havaittu, että koira kiinnittää enemmän huomiota siihen, jos ihmisen hampaat näkyvät kuvassa. Se käy koiran evoluution näkökulmasta järkeen, sillä hampaat ovat varoitus.

Eveliina Salomaa

Hevonen tunnistaa toisessa yksilössä ja lajissa ne samat perustunteet, jotka sillä on itselläänkin.

Eläimet eivät kykene tuntemaan syyllisyyttä

Eräässä toisessa tutkimuksessa näytettiin hevosille kuvia niille vieraista ihmisistä, joista osalla oli kuvissa vihainen ilme.

— Kun nämä ihmiset myöhemmin tulivat oikeasti hevosten luokse, hevoset suhtautuivat varauksella niihin, jotka olivat kuvissa näyttäneet vihaisilta. Hevonen ja koira siis tunnistavat toisessa yksilössä ja lajissa ne samat perustunteet, jotka niillä on itselläänkin.

Usein kuulee ihmisten puhuvan esimerkiksi siitä, kuinka koira on kostanut jotain kakkaamalla lattialle tai kuinka lemmikit ovat olleet toisistaan mustasukkaisia tai vaikuttaneet tuntevan syyllisyyttä. Tämän hetken tiedeyhteisön käsitys on kuitenkin, ettei eläin kykene näin monimutkaisiin tunteisiin.

— Eläin voi esimerkiksi näyttää syylliseltä, koska se on havainnut nopeasti ihmisen olotilan ja käyttäytyy tavalla, jonka se tietää lepyttävän omistajaansa. Koira ottaa tutkitusti pentumaisemman ilmeen huomatessaan, että ihminen katsoo sitä, Outi Vainio toteaa.

Me ihmiset olemme hyvin visuaalisia, koira taas elää hajumaailmassa. — Outi Vainio

Rotat lohduttavat pulassa olevaa lajitoveria

Monimutkaisempaa ajattelukykyä vaativista tunteista empatia on yksi, jota on eläimillä tutkittu paljon. Ainakin lähilajimme kokevat todistetusti empatiaa. Erityisen empaattiseksi eläimeksi on tutkimuksissa havaittu rotta.

— Suklaa on rottien suurta herkkua. Kuitenkin jos rotalle tarjotaan suklaata, mutta vieressä on niille tuttu rotta häkissä, ne kieltäytyvät suklaasta ja käyvät ensin vapauttamassa lajitoverinsa. Ne myös lohduttavat pulassa olevaa lajitoveria, Vainio kertoo.

Vastikään on julkaistu tutkimus, jossa rotilta löydettiin aivoista peilisolut. Jos rotta näkee itselleen tutun rotan kärsivän kivusta, sillä aktivoituvat samat peilisolut kuin silloin, jos sillä olisi itsellään kipua. Empatian kokemisesta on siis aivojen fysiologiaan perustuva todiste.

Mutta entä rakkaus? Voiko lemmikki rakastaa omistajaansa?

— Tätä kysymystä pelkäsinkin. Tieteessä rakkautta ei terminä käytetä. Monimutkaiseen ihmismäiseen rakkauteen eläin ei nykykäsityksen mukaan pysty. Mutta jos rakkaus määritellään voimakkaaksi ja pitkäkestoiseksi kiintymykseksi, niin silloin monet eläimet kokevat rakkautta.

Eveliina Salomaa

Kalojen tiedollisista kyvyistä tiedetään vielä melko vähän, mutta ainakin kalat leikkivät. Tämä todennäköisesti kertoo jonkinlaisesta positiivisesta mielentilasta.

Suomalaiset pitävät koiraa sutta älykkäämpänä

Ihmisten käsitykset eri eläinlajien ajattelu- ja tunnekyvyistä vaihtelevat muun muassa sen mukaan, kuinka paljon kontaktia ihmisellä kyseiseen eläinlajiin on.

Aihetta väitöskirjassaan tutkinut sosiologi Saara Kupsala kertoo, että suomalaiset esimerkiksi liittivät koiralle huomattavasti enemmän mielenkykyjä kuin sudelle, vaikka lajit ovat biologisesti läheisiä.

Vuonna 2010 toteutetussa kyselyssä vain 66 prosenttia uskoi, että susi kykenee ajattelemaan, kun koiran ajattelukykyyn uskoi 80 prosenttia vastaajista.

— Susi on negatiivisesti leimautunut eläin, joten positiivisia tunteita liitettiin siihen vähemmän. Vastaajista 97 prosenttia uskoi koiran kokevan kiintymystä, kun taas suteen tunteen liitti vain 63 prosenttia.

Kalat leikkivät, mikä kertoo jonkinlaisesta positiivisesta mielentilasta

Eläinlääketieteellisen farmakologian professorin Outi Vainion mukaan tutkimuksissa on osoitettu, että sudella on koiraan verrattuna parempi kyky ratkaista ongelmia ja tehdä yhteistyötä.

— Koira taas on sinnikäs mutta taipuvainen hakemaan ihmisiltä apua ongelman ratkaisemiseen. Lisäksi se tunnistaa ihmisen viittomia, Vainio sanoo.

Kupsala pitää kiinnostavana, että vain harva suomalainen liitti loheen muita mielenkykyjä kuin kyvyn tuntea kipua. Vainion mukaan kalojen tiedollisista kyvyistä tiedetään vielä melko vähän, mutta ainakin kalat leikkivät, mikä todennäköisesti kertoo jonkinlaisesta positiivisesta mielentilasta.

Kaloilla on Vainion mukaan myös persoonallisuuksia, ainakin toiset kalat ovat toisia ujompia.

— Myös sitä pohditaan, onko kaloilla sellaista kärsimyksen tunnetta, jota ihmisen ei ole mahdollista kokea. Kaloilla on veden paineen vaihteluita aistiva kylkiviiva, ja koska meillä ei sitä ole, emme voi tietää, mitä kala sen kautta tuntee.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut