Yöllinen aivoverenvuoto vei vuosikymmenien uran oopperalaulajana — "Päätin, etten anna periksi ja että jonain päivänä vielä laulan"

Oopperalaulaja ja laulunopettaja Eija Räisänen joutui vaihtamaan ammattia vakavan sairauden jälkeen. Apua hän sai uravalmentajalta ja työura toisessa muodossa sai jatkua.

Matias Honkamaa

Eija Räisänen on entinen oopperalaulaja, joka on vaihtanut ammatillisen kuntoutuksen kautta ammattia.
Eija Räisänen on entinen oopperalaulaja, joka on vaihtanut ammatillisen kuntoutuksen kautta ammattia.

Ammatillinen kuntoutus ja siihen liittyvä uravalmennus toivat musiikin maisteri Eija Räisäselle, 52, uuden työuran.

Räisäsen elämä mullistui maaliskuussa 2017, kun yöllinen aivoverenvuoto pisti tauolle oopperalaulajan ja laulunopettajan vuosikymmeniä kestäneen uran.

— Minulla oli tuolloin monta rautaa tulessa. Opiskelin töiden ohella Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa johtamista ja kauppatieteitä, kun sairastuin, hän kertoo.

— Aivoverenvuodon jälkeen olin kymmenen viikkoa sairaalassa. Toispuolihalvaus vei liikuntakyvyn vasemmalta puoleltani, enkä pystynyt aluksi puhumaan laulamisesta puhumattakaan.

Kuntoutus alkoi välittömästi.

— En ehkä ollut ihan kartalla omasta olostani, sillä yritin jatkaa opintojani jo ensimmäisinä päivinä sairaalassa. Olen ollut energinen, itsepäinen ja sitkeä aina. Päätin, etten anna periksi ja että jonain päivänä vielä laulan, Räisänen kertoo.

Vaikka Räisänen on mennyt sisukkaasti eteenpäin ja toipunut hyvin, aika pian oli selvää, että vanha ammatti meni.

— Olen varma, että laulan ja konsertoin vielä jonain päivänä. Mutta sille tasolle, jolla olin, en todennäköisesti enää pyri.

Ääni on onneksi tallella ja äänihuuleni toimivat normaalisti. Minulla on ollut myös tuuria matkassa. — Eija Räisänen

Uravalmennuksessa löydetään omat vahvuudet uudesta näkökulmasta

Uravalmennus on laaja käsite. Silloin kun uravalmennus on osa ammatillista kuntoutusta, sillä autetaan ihmisiä pysymään työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Se voi tarkoittaa paluun helpottamista omaan työhön pitkän sairausloman jälkeen tai paremmin soveltuvan työn etsimistä.

Uravalmennuksessa Eija Räisäsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita ryhdyttiin miettimään uudesta näkökulmasta. Käänteentekeväksi muodostui kulttuurituottajan tutkinto, jonka hän oli suorittanut Humanistisessa ammattikorkeakoulussa vuonna 2015. Sen myötä Räisänen oli työskennellyt festivaalin toiminnanjohtajana, hankevetäjänä ja festivaalituottajana.

— Olin asunut kaksikymmentä vuotta pääkaupunkiseudulla, mutta muutin sairastumiseni jälkeen synnyinpaikkakunnalleni Tervoon lähelle vanhempiani. Työkokeilupaikka löytyi Pielavedeltä.

Kun ammatillinen kuntoutus onnistuu, se tarkoittaa, että työt jatkuvat eikä tie vie ennenaikaiselle eläkkeelle.

Työn jatkuminen on monella tapaa tärkeää: työntekijä saa työstä sisältöä elämäänsä ja hän hyötyy myös rahallisesti. Työstä saatava palkkaa on suurempi kuin työkyvyttömyyseläke, ja myös vanhuuseläke on aikanaan korkeampi työssä jatkamisen myötä. Myös aktiivinen kuntoutukseen osallistuminen palkitaan: kuntoutusraha on kolmanneksen suurempi kuin kertynyt eläke.

Työhön paluusta hyötyvät myös työnantaja ja yhteiskunta, sillä työkyvyttömyys on kallista. Jos esimerkiksi 35-vuotias 3 000 euron kuukausipalkkaa saanut henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä seuraa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonan euron elinkaarikustannus.

Uravalmentajat ovat asiantuntijoita näkemään ihmisen vahvuudet ja osaamisen. — Eija Räisänen

Laulajasta kulttuurisuunnittelijaksi

Eija Räisänen aloitti viime joulukuussa Pielaveden kunnan kulttuurisuunnittelijana ja -koordinaattorina. Aluksi työkokeilua oli kolme kuukautta kerrallaan, mutta kesäkuun alussa se vaihtui määräaikaiseksi työsuhteeksi.

— Työ on tuntunut tosi hyvältä, ja olen saanut tehdä monenlaisia juttuja. Työkaverit ovat mukavia, ja työnantaja on suhtautunut tosi hyvin ja ennakkoluulottomasti.

Hän kiittää myös uravalmentajiaan Katja Noponen Oy:ssä.

— He ovat asiantuntijoita näkemään ihmisen vahvuudet ja osaamisen. He osaavat tarvittaessa myös toppuutella.

Vastuu ammatillisesta kuntoutuksesta jakautuu useille viranomaisille ja järjestelmille. Niistä merkittävimmät ovat Kela, työeläkevakuuttajat sekä tapaturma- ja vakuutusyhtiöt.

Se, kenen vastuulla kukin kuntoutuja on, riippuu muun muassa henkilön työhistoriasta tai esimerkiksi siitä, onko kyseessä vakavan sairauden vai liikenne- tai työtapaturman aiheuttama työrajoitteisuus. Kelan piiriin kuuluvat työelämään vakiintumattomat työrajoitteiset sekä he, joiden työ-, opiskelu- tai ansaintakyky on oleellisesti heikentynyt.

Matias Honkamaa

Eija Räisänen työskentelee nyt Pielaveden kunnassa kulttuurisuunnitelijana.

Ammatilliseen kuntoutukseen vievät monet syyt

Ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan monista syistä, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauden, mielenterveysongelmien sekä allergian ja astman takia.

— Ammatilliset kuntoutujat ovat iältään pääasiassa 25—58-vuotiaita. Monesti he ovat tehneet fyysisesti raskasta työtä, joka on terveydentilan huonontumisen kautta käynyt mahdottomaksi, kertovat uravalmentajat Kaisu Peltonen ja Tuisku Takala valmennusyhtiö Katja Noponen Oy:stä.

Ammatillinen kuntoutuja pääsee miettimään uutta suuntaa työuralleen uravalmentajan kanssa, jos niin haluaa.

Uravalmentajan tehtävänä on auttaa kuntoutujaa tunnistamaan omat vahvuutensa, osaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa. Hän kertoo vaihtoehdoista ja arvioi suunnitelman realistisuutta.

— Patenttiratkaisuja ei ole. Kokoamme erilaisista palasista palapeliä, Peltonen vertaa.

Osalla kuntoutujista lopputulemana voi olla opiskelujen aloittaminen, osalla suoraan uuden työpaikan etsiminen. Yleensä uuden työn soveltuvuus varmistetaan työkokeilulla.

— Se kestää pääsääntöiseksi kolmesta kuuteen kuukautta, Peltonen sanoo.

Takaisin työelämään voidaan palata myös oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen uudelleenkoulutuksen tai yrittäjyyden kautta.

"Uskon, että pystyn vielä vaikka mihin"

Räisänen tekee tällä hetkellä kuuden tunnin työpäivää sekä välillä etätöitä, sillä toiminta- ja fysioterapiat tarkoittavat tällä hetkellä säännöllisiä käyntejä Kuopiossa.

Räisästä on auttanut kova motivaatio ja usko omiin kykyihin.

— Olen valmis kouluttautumaan lisää ja uskon, että pystyn vielä vaikka mihin.

Työajan jälkeen hänen päivänsä täyttyvät muun muassa monipuolisesta liikunnasta ja lauluäänen harjoittamisesta.

— Ääni on onneksi tallella ja äänihuuleni toimivat normaalisti. Minulla on ollut myös tuuria matkassa. Päätin, etten anna periksi ja että jonain päivänä vielä laulan.

Uusimmat uutiset