Osoita myötätuntoa, tulet onnellisemmaksi — Lapsuus vaikuttaa kykyyn näyttää myötätuntoa, mutta taitoa voi myös harjoitella

Tutkijat tyrmäävät kansainvälisen empatiatutkimuksen: sen mukaan suomalaiset ovat yksi vähiten empaattisimmista kansoista.

Henna Turunen

Osoita myötätuntoa, tulet onnellisemmaksi — Lapsuus vaikuttaa kykyyn näyttää myötätuntoa, mutta taitoa voi myös harjoitella

Jos osoitat myötätuntoa toiselle ihmiselle, voit aiempaa paremmin.

Asetelma toimii myös toisinpäin, tosin ei yhtä selkeästi: jos olet onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, näytät herkemmin myötätuntoa muille.

Usean suomalaisyliopiston yhteinen tutkimusryhmä on tarkastellut myötätunnon yhteyttä hyvinvointiin vuodesta 2017.

Yhä käynnissä olevassa tutkimuksessa on saatu kiintoisia havaintoja.

— On ollut selvää, että jos ihminen saa myötätuntoa osakseen, hänen hyvinvointinsa kohenee. Mielenkiintoista on nyt se, että myös myötätuntoa toiselle osoittavan olo paranee, kertoo Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen.

— Myötätuntoisuus ei ole yhteydessä vain hetkellisiin hyvinvoinnin kokemuksiin vaan pitkäkestoisesti ja pysyvästi korkeampaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin, selvittää Oulun yliopiston psykologian tutkijatohtori Aino Saarinen.

Myötätunto tarkoittaa huolta toisen kärsimyksestä sekä halua ja tarvetta lievittää sitä. Sitä lähellä oleva empatia taas merkitsee, että ymmärtää toisen kokemusta ja pystyy käsittämään, mitä hän tuntee.

Yhteys selvisi 15 vuoden seuranta-aikana

Tutkimusaineisto on peräisin monialaisesta projektista, jossa selvitettiin suomalaisten sepelvaltimotaudin kehittymistä eri mittareilla. Vuonna 1980 alkaneessa seurantatutkimuksessa oli mukana 3 596 lasta ja nuorta, joiden tautitilannetta seurattiin kyselyillä 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaina. Psykologisessa arvioinnissa mitattiin muun muassa myötätuntoa.

Tähän tuoreen tutkimuksen tekijät tarttuivat: he huomasivat, että ihmisen myötätunnolla ja hyvinvoinnilla on selkeä yhteys 15 vuoden seuranta-aikana.

— Myötätunto ei kuitenkaan ole ainoa hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikuttava tekijä, vaan yksi monista, Saarinen muistuttaa.

Aleksandr Davydov

Myötätuntoisuus saattaa olla ainakin osittain perinnöllinen ominaisuus.
Myötätuntoisuus saattaa olla ainakin osittain perinnöllinen ominaisuus.

Uudessa tutkimuksessa myötätunto ennusti korkeampaa affektiivista ja kognitiivista hyvinvointia. Affektiivisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, miten paljon ihminen kokee myönteisiä ja kielteisiä tunteita tiettynä aikana.

Kognitiivinen hyvinvointi viittaa yksilön järkiperäisempään arvioon siitä, miten oma elämä on edennyt suhteessa omiin tavoitteisiin.

Kognitiivinen hyvinvointi sisältää elämäntyytyväisyyden, subjektiivisen arvion omasta terveydestä, optimistisuuden ja koetun sosiaalisen tuen määrän.

— Myötätuntoisuus oli yhteydessä korkeampaan positiivisten tunteiden määrään, vähäisempään negatiivisten tunteiden määrään ja korkeampaan elämäntyytyväisyyteen. Myötätunto liittyi myös parempaan arvioon omasta terveydestä, korkeampaan optimismiin ja voimakkaampaan kokemukseen siitä, että sosiaalisista suhteista saa tukea, Saarinen summaa.

Myötätunnon suotuisasta vaikutuksesta hyvinvointiin on aiempaakin näyttöä, mutta tuore tutkimus perustuu ennennäkemättömän pitkäaikaiseen aineistoon.

— Myötätunnon on aiemmin havaittu olevan yhteydessä laadukkaampiin ihmissuhteisiin ja vähäisempään sosiaaliseen eristäytyneisyyteen, Saarinen kertoo.

Aiemmat tutkimukset ovat myös esittäneet, että myötätuntoinen ihminen kestää stressiä keskimääräistä paremmin ja kärsii masennusoireista vähemmän.

Lapsuus vaikuttaa myötätunnon kehittymiseen

Ihmisen myötätunnon kehittymiseen vaikuttavat elinympäristö ja lapsuuden psykososiaaliset tekijät. On esimerkiksi havaittu, että mitä lämpimämpi lapsen ja vanhemman suhde on, sitä myötätuntoisempi lapsi on vanhempana.

Tutkijat arvioivat, että kyseessä on osin myös perinnöllinen ominaisuus. Tutkimusryhmällä on työn alla tutkimus aiheesta.

— Etenkin oksitosiinin ja dopamiinin erittymistä säätelevien geenien on havaittu olevan yhteydessä auttamishaluiseen käytökseen toisia kohtaan ja muihin myötätuntoon liittyviin ominaisuuksiin, Saarinen kertoo.

Mielenkiintoista on nyt se, että myös myötätuntoa toiselle osoittavan olo paranee. — Mirka Hintsanen

Hintsanen sanoo, että myötätunto on lajityypillinen piirre.

— Jos ajatellaan evoluutiota, myötätunto on ollut ihmisille tärkeä selviytymiskeino: sen avulla ihmiset ovat voineet luoda yhteistyötä.

Kaikilla on myötätuntoa enemmän tai vähemmän. Tutkimusaineistossa oli eniten niitä lapsia ja nuoria, joilla sitä oli keskimääräisesti.

Tutkijat teilaavat suomalaisia leimanneen empatiatutkimuksen

Hintsanen muistuttaa, että on hyvin vaikea arvioida, miten myötätuntoisia suomalaiset ovat, koska vertailevia kansainvälisiä tutkimuksia ei ole tehty.

Pitää olla empatiaa eli kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän tunteita, jotta voi kokea myötätuntoa, sanoo Oulun yliopiston professori Mirka Hintsanen.

Hintsasen kommentti käy askarruttamaan, kun muistelee taannoisen yhdysvaltalaistutkimuksen tulosta: vuonna 2016 uutisoitiin, että suomalaiset kuuluvat maailman vähiten empaattisiin kansakuntiin.

Suomi keräsi 63 maan vertailussa kuudenneksi huonoimmat empatiapisteet. Kehnommin pärjäsivät vain Liettua, Venezuela, Viro, Puola ja Bulgaria. Kolme empaattisinta maata olivat Ecuador, Saudi-Arabia ja Peru.

Tutkijoiden mukaan empaattiset ihmiset ovat usein kilttejä, huomaavaisia, anteliaita — ja myötätuntoisia. Heitä kuvailtiin myös herkkätunteisiksi, luotettaviksi, järjestelmällisiksi ja vastuuntuntoisiksi.

Mitä mieltä suomalaistutkijat ovat tutkimuksesta?

— En tämän perusteella vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä maiden välisistä eroista empatiassa, Hintsanen toteaa.

Tuloksia vaikea verrata

Hintsanen huomauttaa, että eri maiden mittaustuloksia on vaikea verrata toisiinsa.

— Jos tietyssä maassa ollaan keskimäärin empaattisempia, saattaa arvio itsestä olla matalampi kuin se olisi, jos asuisi maassa, jossa ollaan keskimääräistä vähemmän empaattisia.

— Kysely ei myöskään välttämättä toimi täysin samalla tavalla eri maissa: esimerkiksi käännöksestä voi tulla kysymyksiin merkityseroja.

On ehdotettu, että empatian tai myötätunnon kokeminen olisi erityisen voimakasta yhteisöllisissä kulttuureissa. — Aino Saarinen

Myös Oulun yliopiston tutkijatohtori Aino Saarinen suhtautuu tulokseen hyvin kriittisesti. Hänen mukaansa tutkimus sisältää useita puutteita.

— Ensinnäkin otoskoot olivat todella vaihtelevia eri maissa. Joissakin maissa otoskoko oli jopa alle 30 henkeä. Se näytti jossain määrin ohjaavan sitä, missä maassa empatiakyvyn havaittiin olevan korkeammalla ja missä matalammalla tasolla.

— Pieniin otoksiin on saattanut valikoitua ihmisiä, jotka ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen henkilökohtaisista syistä. On mahdollista, että pieniin otoksiin on valikoitunut väestöstä erityisen myötätuntoisia ihmisiä, Saarinen arvioi.

Otoskokoon kiinnittää huomiota myös Hintsanen.

— Tutkimuksessa oli Suomestakin vain 428 osallistujaa.

— Kun vielä otetaan huomioon, että kyseessä ei ollut satunnaisotanta, vaan mukaan otettiin ne, jotka satuttiin saamaan, on erittäin todennäköistä, että otos on vääristynyt, Hintsanen sanoo.

Saarisen mukaan tutkimuksessa on myös huomioitu puutteellisesti eri kulttuureiden erot vastaustyylissä ja kysymysten tulkinnassa.

Mirja Hussain

Mielenharjoituksilla voi yrittää parantaa omaa kykyään osoittaa myötätuntoa.
Mielenharjoituksilla voi yrittää parantaa omaa kykyään osoittaa myötätuntoa.

Siinä ollaan rauhallisessa keskittyneisyyden tilassa ja herätellään myötätunnon tunteita. — Mirka Hintsanen

Myötätuntokykyä voi harjoitella meditoimalla

— Aiemmissa tutkimuksissa on ehdotettu, että empatian tai myötätunnon kokeminen olisi erityisen voimakasta yhteisöllisissä kulttuureissa ja heikompaa yksilöllisyyttä vaalivissa kulttuureissa. Tästä aiheesta on kuitenkin tehty hyvin vähän empiiristä tutkimusta.

Myötätuntokykyä voi koettaa kohentaa mielenharjoituksilla. Yleisimmin käytetty menetelmä on myötätuntomeditaatio, jonka tehosta on eniten näyttöä.

— Siinä ollaan rauhallisessa keskittyneisyyden tilassa ja herätellään myötätunnon tunteita esimerkiksi perheenjäseniä tai tuttuja kohtaan, kuvaa Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen.

Myös empatian lisääminen voi edesauttaa myötätuntokykyä.

— Empatiaharjoittelussa pyritään suuntaamaan huomio negatiivisesta itsetarkkailusta siihen, että huomaisi toisen tunteet, ja harjoitetaan kykyä asettua toisen asemaan esimerkiksi videoiden avulla.

Myötätuntoa on pyritty parantamaan myös tekemällä hyviä tekoja muille.

Luetuimmat

Kommentoidut