Ikä ja istumatyö jäykistävät kropan, liikkuvuuteen auttaa esimerkiksi seksi - "Ihmisen parasta ennen -päiväys on siinä 40 ikävuoden paikkeilla"

Kiristävät lihakset rajoittavat liikeratoja ja vääristävät pahimmillaan koko kehon asentoa. Fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Ann-Mari Nordmanin mukaan liikkuvuutta tulisi parantaa aktiivisesti ja säännöllisesti.

Mervi Pasanen

On aikuisia, jotka eivät pysty tekemään kuperkeikkaa. 53-vuotias Päivi Kotola tekee sellaisen vaikka puomin päällä.
On aikuisia, jotka eivät pysty tekemään kuperkeikkaa. 53-vuotias Päivi Kotola tekee sellaisen vaikka puomin päällä.

Rekille, patjalle, puolapuiden ohi, esteiden yli. Joukko aikuisia juoksee, pomppii ja kierähtelee kiertoharjoitteluna voimistelutelineiden keskellä. Tätä kestää lähes puolen tunnin ajan.

Tavallinen jumppaaja olisi jo puhki, mutta näille voimistelijoille kyseessä on vasta alkulämmittely. Menossa on lahtelaisen voimisteluseura Viipurin Reippaan aikuisten telinevoimisteluryhmän harjoitukset.

Valmentaja Suvi Laulainen komentaa ryhmän matolle. Seuraavaksi venytellään, sokerina pohjalla on voimaa kehittäviä liikkeitä.

Edistyneiden ryhmä taipuu vaivatta puolelta toiselle, sillaksi ja käsilläseisontaan.

Telinevoimistelun kaltaisen harjoittelun hyödyt aikuiselle liikkujalle ovat huomattavat.

— Tämä parantaa kehonhallintaa, tasapainoa, lihaskuntoa ja ketteryyttä, Suvi Laulainen luettelee.

Kaikki edellä mainitut ominaisuudet alkavat heikentyä ihmisen saavuttaessa keski-iän. Hyvästä liikkuvuudesta on kuitenkin hyötyä arkielämässä.

On helppo nähdä, että telinevoimisteluryhmässä monella on urheilullista taustaa. Säännöllisyys onkin avainsana.

— Esimerkiksi venyttelyä on tehtävä useammin kuin kerran kuussa, Laulainen vinkkaa.

Vahva keho on hyödyllinen arjessa ja työssä

Ryhmässä voimistelee myös 53-vuotias Päivi Kotola, joka on ollut mukana jo seitsemän vuotta.

— Harrastin telinevoimistelua lapsena, mutta kun aloitin uudelleen, oli puomilla aika pelottavaa. Mutta äkkiä kaikki palautui taas mieleen, ja kroppa on tykännyt tästä, hän kehuu.

Kotola heittää todisteeksi kuperkeikan puomilla. Illan teemana ovat voltit taaksepäin, ja hetken kuluttua hän kieppuu jo matolla.

Talven harjoituskausi on vasta alussa.

— Kesän ajan olen vain laiskotellut, en ole jumpannut enkä lenkkeillyt. Joskus televisiota katsellessa olen tehnyt esimerkiksi jalannostoja.

Kotolalle vahvasta kehosta on hyötyä paitsi arjessa myös työelämässä. Hän on sairaanhoitaja ja tekee tällä hetkellä töitä vanhusten kanssa.

Mervi Pasanen

Kehon liikkuvuus pysyy yllä aktiivisuudella ja säännöllisellä harjoittelulla.
Kehon liikkuvuus pysyy yllä aktiivisuudella ja säännöllisellä harjoittelulla.

”Tämä on laiskan treenaajan laji”

Venyttelyihin vaivattoman oloisesti taipuvan Roosa Pelkosen keski-ikä on vielä kaukana, mutta 26-vuotias on jo huomannut, ettei hänenkään kehonsa ole enää sama kuin teininä.

— Olen telinevoimistelussa vähän paluumuuttaja. Harrastin teamgymiä eli telinevoimistelua muistuttavaa joukkuelajia 17-vuotiaaksi asti, sitten olin hetken aikaa valmentajana ja nyt olen aikuisten telinevoimisteluryhmässä, hän kertoo.

— Tämä on laiskan treenaajan laji, sillä puolitoistatuntisen harjoituksen aikana käydään oikeastaan kaikki lihakset läpi. Vain todella pitkä kestävyysharjoittelu puuttuu.

Katsojasta ei näytä siltä, että kestävyyttä pitäisi harjoitella jotenkin erikseen, sillä alun puolituntinen on hengästyttävä.

— Suosittelen tätä muillekin. Telinevoimistelun voi aloittaa kuka vain.

Telinevoimistelu on laiskan treenaajan laji, sillä puolitoistatuntisen harjoituksen aikana käydään oikeastaan kaikki lihakset läpi. — Roosa Pelkonen

Ikä ja istumatyö jäykistävät ihmistä

Sen huomaa yhtenä aamuna. Kengännauhojen solmiminen on vaikeaa, kun keho tuntuu yhtäkkiä jäykistyneen.

Kyykkyyn ei pääse ja jos pääsee, sieltä ei pääse ylös ilman tukea. Metsälenkillä lihakset eivät jaksakaan pientä nousua, vaan tuntuvat tukkoisilta ja voimattomilta.

Miten näin on käynyt?

Koska ikää on yli viisikymmentä vuotta, urheiluajoista, jumppatunneista ja venyttelyistä on kulunut vuosikymmen, ja työkin on suureksi osaksi istumatyötä.

— Jäykkyyteen vaikuttavat monet syyt, mutta ikä eli fysiologia on yksi. Ihmisen parasta ennen -päiväys on siinä 40 ikävuoden paikkeilla, fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Ann-Mari Nordman vahvistaa.

Iän mukanaan tuomat muutokset johtuvat sidekudoksesta ja isoja liikeratoja vaativien liikkeiden puuttumisesta arjessa.

Jos kehoa ei käytetä, liikettä ohjaava hermosto sekä lihakset ja jänteet sopeutuvat liikkumattomaan elämään. Siitä seuraa, että laaja liikerata ei yhtenä päivänä yksinkertaisesti onnistu.

— Naisilla liikkuvuuden heikentymiseen vaikuttavat myös hormonaaliset muutokset eli menopaussi. Lihakset kipeytyvät helpommin kuin ennen, niiden palautuminen kestää kauemmin, ja joissain lajeissa huomaa esimerkiksi tasapainon heikentyneen.

— Mutta tätä voi parantaa aktiivisuudella, Nordman muistuttaa.

Seksi on parasta jumppaa lantiolle

Liikkuvuus on eri asia kuin liikkuminen. Liikunta on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille, mutta jopa moni aktiiviliikkuja unohtaa harjoittelussaan liikkuvuuden eli nivelten liikelaajuuden.

Naisilla liikkuvuuden heikentymiseen vaikuttaa myös menopaussi. — Ann-Mari Nordman

Liikkuvuus on tärkeää. Ensimmäiseksi helpottuu arkielämä: saa kengännauhat kiinni tai pääsee kyykkyyn ja myös ylös ilman apua tai tukea.

— Kiristävät lihakset rajoittavat liikeratoja ja pahimmillaan vääristävät koko kehon asentoa. Näin käy esimerkiksi istumatyöläisille.

Lantion asento muuttuu, kun lonkankoukistajat lyhenevät. Ryhti on huono ja olkapäät kääntyvät eteen, kun kiristävät rintalihakset kiskovat niitä.

Lantionpohjan lihaksille istuminen on myrkkyä. Lantio tarvitsee liikettä, ja etenkin pumppaava liike on niille hyväksi.

— Jos on mahdollisuus olla yhdynnässä, niin se on parasta jumppaa. Jos ei, niin lantion lihaksia pitää harjoittaa muuten.

Liikkuvuuden parantamiseen on keinoja. Avainsanoja ovat aktiivisuus ja säännöllisyys. Ann-Mari Nordman suosittelee viisikymppisille esimerkiksi pilatesta.

— Se kehittää syviä lihaksia ja kehon toimivuutta. Mutta mikä tahansa monipuolinen liikunta on hyväksi.

— Kannattaa tehdä edes jonkin verran aerobista eli hengästyttävää liikuntaa, vaikka reipasta kävelyä, ja sitten joitain kehonhallinnan menetelmiä lisäksi.

Arjen askareista voi tehdä harjoituksen. Haravoinnistakin, kun jakaa urakan parille päivälle, ja muistaa heiluttaa haravaa kummastakin suunnasta.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset