Elviksen karateharrastus ja ihmisiä oudoissa tilanteissa – Kuusankosken Taideruukin näyttelyssä nähdään rock-nostalgiaa ja maagista realismia

Taneli Stenberg ja Anetta Lukjanova ovat saavat inspiraationsa tarkkailemalla ihmisiä vaikka kaupungilla kävellessään.

Jussi Lopperi

Elvis Presley – Mies ja myytti -näyttely esittelee muun muassa Elvis-fanitavaraa. Myös Elviksen virallisen kiertuevalokuvaajan otoksia on nähtävillä.
Elvis Presley – Mies ja myytti -näyttely esittelee muun muassa Elvis-fanitavaraa. Myös Elviksen virallisen kiertuevalokuvaajan otoksia on nähtävillä.

Kuusankosken Taideruukin uusissa näyttelyissä pääsee muun muassa perehtymään suomalaisten Elvis-fanien kokoelmiin ja tutustumaan taiteilijakaksikkoon, joka tekee maagista realismia yhdessä ja erikseen.

Elvis Presley – Mies ja myytti -näyttelyn takana on KEA eli King Elvis Association, toinen Suomen kahdesta Elvis Presley -faniklubista.

Esillä on esimerkiksi Elviksen virallisen kiertuevalokuvaajan Ed Bonjan ottamia valokuvia, levynkansia ja fanitavaraa, kuten suomalaisia fanilehtiä 1960-luvulta alkaen, kolmiulotteinen palapeli Elviksen kodista Gracelandista ja pala verhoa asunnosta, jossa tähti majoittui ollessaan armeija-aikana sijoitettuna Saksaan.

Karatepotkuja lavalla

Esiin nousevat myös Elviksen ja presidentti Richard Nixonin tapaaminen vuonna 1970 ja Elviksen karateharrastus.

– Elviksellä oli musta vyö karatessa. Hän aloitti harrastuksen armeijassa ja jatkoi sitä loppuun asti. Elvis hyödynsi karatepotkuja ja -iskuja myös lavaliikehdinnässään, klubin presidentti Tomi Raussi kertoo.

Hän itse kertoo innostuneensa Elviksestä 1990-luvun alussa. Syynä oli salaliittoteoria.

– Aloin miettiä, elääkö Elvis. Olin nähnyt aiheeseen liittyvän dokumentin televisiosta. Liityin silloin toiminnassa olleeseen kerhoon ja aloin kerätä kirjoja ja levyjä.

Vähitellen Raussi vakuuttui siitä, että Elvis todella menehtyi elokuussa 1977, mutta kiinnostus musiikkiin ja sen esittäjään jäi.

KEA-klubilla on noin 400 jäsentä ympäri Suomea. Joukossa on parikymmentä kouvolalaista.

Klubi julkaisee omaa lehteä ja järjestää pienimuotoisia Elvis-konsertteja sekä vuosittain yhden ison tapahtuman, joka tosin viime vuonna jouduttiin perumaan koronan vuoksi.

– Pääosa jäsenistä on 50–70-vuotiaita, mutta on joukossa muutamia parikymppisiäkin. Uuden sukupolven Elvis-fanejakin tulee aina.

Jussi Lopperi

Anetta Lukjanovan (maalaus vasemmalla) ja Taneli Stenbergin työn ovat siinä määrin samanhenkisiä, että taiteilijat päättivät ripustaa ne lomittain.
Anetta Lukjanovan (maalaus vasemmalla) ja Taneli Stenbergin työn ovat siinä määrin samanhenkisiä, että taiteilijat päättivät ripustaa ne lomittain.

Arjesta fantasiaan

Tall Strokes -näyttelyn Taneli Stenberg ja Anetta Lukjanova ovat helsinkiläisiä taiteilijoita, jotka kertovat maalaustensa edustavan pääasiassa maagista realismia. Heidän tauluissaan realistiset ihmishahmot nähdään tilanteissa, joissa on jotain enemmän tai vähemmän kummallista.

Stenberg sanoo, että arjen liittäminen fantasiaan tulee häneltä luontaisesti. Maagisuus syntyy yksittäisten hetkien tunnelmasta, jota hän mielessään värittää.

– Lähtökohtana voi olla koettu asia, tapahtuma tai muisto, johon sitten liitän vapaasti kaikkea, mitä mieleen juolahtaa. Mielikuva pitserian edessä tupakkaa sytyttävistä henkilöistä saattaa johtaa kalaparveen.

Yhteisiä muraaleja

Lukjanova kuvailee omien teostensa lähtökohtia hieman samaan tapaan.

– Ystävät ja muut ihmiset ympärilläni inspiroivat minua. Kun kävelen kaupungilla, näen yleensä tiettyjä hahmoja, jotka mielestäni kuvastavat syvempiä symbolisia merkityksiä. Heidän kauttaan voin kuvata samastuttavia tunteita.

Hän kertoo käyttävänsä teoksissaan ihmisten rinnalla kuvastoa populaarikulttuurista, kuten japanilaisesta animaatiosta eli animesta.

Stenbergin ja Lukjanovan mielestä heidän maalauksensa toimivat niin hyvin yhteen, että he päättivät ripustaa ne Galleria Padon seinille vuorotellen.

Kaksikon yhteistyö alkoi vuonna 2017, jolloin molemmat ryhtyivät tekemään suurikokoisia seinämaalauksia eli muraaleja. Heidät oli valittu samaan hankkeeseen, maalaamaan talon sisäpihalle johtavan rampin eri puolia. Sittemmin he ovat tehneet useissa kaupungeissa kerrostalon kokoisista yksityisasunnon seinälle mahtuviin, yhdessä ja erikseen

– Työstä riippuen päätämme, kumpi on taiteellinen johtaja ja kumpi assistentti. Jos työn tilaaja pitää jommankumman luonnoksesta enemmän, se ratkaisee projektin vetäjän, Lukjanova kertoo.

Jussi Lopperi

Teija Kosenius: Partyanimals.
Teija Kosenius: Partyanimals.

Jussi Lopperi

Kirsi Kesäniemi: Maria Magdalena.
Kirsi Kesäniemi: Maria Magdalena.

Taideruukin gallerioissa esittäytyvät helmikuun loppuun asti myös riihimäkeläinen Teija Kosenius ja kouvolalainen Kirsi Kesäniemi. Koseniuksen Pilkahduksia-näyttelyssä nähdään muun muassa eläimiä ja Helsinki-näkymiä ja Kesäniemen Kuiske-näyttelyssä pääasiassa abstrakteja maalauksia.

Elvis Presley – Mies ja myytti, Pato-klubin galleria. Taneli Stenberg ja Anetta Lukjanova: Tall Strokes, Galleria Pato. Kirsi Kesäniemi: Kuiske, Galleria Pääty. Teija Kosenius: Pilkahduksia, Galleria Nurkka. Elvis-näyttely avoinna 28.3. saakka, muut 28.2. saakka.

Tulossa

Kevään näyttelyitä Taideruukissa

Marja Heikkilä, maalauksia 7.–28.3.

Mikko Lemola, maalauksia 4.–25.4.

Heta Kasurinen ja Jenni Kolehmainen, maalauksia 4.–25.4.

Mika Laurila, maalauksia 2.–30.5.

Suomen Taiteilijat ry, kuvataidetta 2.–30.5.

Jerri Parikka ja Arttu Nieminen, valokuvia 2.–30.5.